Helsingin hallinto-oikeus on 11.10.2024 tehnyt päätöksen (6014/2024), jossa se on kumonnut ulkoministeriön lainvastaisen 12.7.2023 tekemän nimityspäätöksen. Syynä nimityspäätöksen lainvastaisuuteen oli nimitysprosessin puutteet. Tämä UHVYn kannanotto ei koske vain tätä nimitystä eikä liity millään tavoin nimitettyyn henkilöön, vaan on yhdistyksen pitkäaikainen ja johdonmukainen kanta vastaaviin lainvastaisiin tai muutoin virheellisiin nimityspäätöksiin.
Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että UM:n nimitysmuistiossa on vertailtu hakijoiden ansioita puutteellisesti. Päätöksessä todetaan, että ”virantäyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn ja asian valmistelun tulee perustua viranhakijoiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Vaikka kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla nimitetyksi virkaan/virkasuhteeseen, hakijoilla on oikeus tulla arvioiduiksi ja vertailluiksi objektiivisestä pätevyysvaatimusten, Suomen perustuslain 125§:n mukaisten yleisten nimitysperusteiden ja etukäteen asetettujen valintaperusteiden pohjalta”. Hallinto-oikeuden päätöksestä käy ilmi, että UM on nimityksessä poikennut ilmoittamistaan vaatimuksista koskien mm. koulutusta ja kielitaitoa.
Päätöksessä todetaan, että ”nimittävä viranomainen voi harkintavaltansa rajoissa lähtökohtaisesti päättää, millä tavalla se arvioi ja painottaa hakuilmoituksen mukaisia seikkoja virantäytössä. Tätä harkintavaltaa rajoittavat kuitenkin hallintolain 6 §:stä ilmenevät hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista seuraa, että tehdyille painotuksille on oltava asianmukaiset perusteet. Viranomaisen on myös huolehdittava siitä, etteivät painotukset johda hakijoiden kohtelemiseen epätasapuolisesti”. Hallinto-oikeuden päätöksestä käy ilmi, että haastateltavien hakijoiden valinta on perustunut ”kokonaisarviointiin”.
Hallinto-oikeus toteaa, että ”hallinto-oikeudelle ei ole esitetty muutakaan selvitystä, josta ilmenisi hakijoiden kesken tehtyä vertailua. Nimittämistä koskevista asiakirjoista ei siten ole todettavissa se, mitkä objektiivisesti hyväksyttävät seikat ovat vaikuttaneet siihen, ketkä hakijoista on kutsuttu haastatteluun”. Hallinto-oikeus toteaa, että ”nimityspäätöksen valmistelua ei ole tehty hakijoiden ansioita perustuslain 125 §:n 2 momentin yleisten nimitysperusteiden ja etukäteen asetettujen valintaperusteiden mukaisesti tasapuolisesti ja riittävästi arvioiden. Puutteiden laajuus ja merkittävyys huomioon ottaen ja koska oikeus tulla viranhaussa arvioiduksi ja vertailluksi objektiivisesti koskee kaikkia hakijoita, merkitystä ei voida antaa virantäytön valmistelun jatkumiselle haastatteluun valittujen hakijoiden osalta ja siihen liittyvälle myöhemmälle ansiovertailulle”.
UHVY pitää välttämättömänä, että toimintatavat, jotka ovat aiemmin toistuvasti johtaneet virheellisiin ja syrjiviin nimityspäätöksiin – tai kuten nyt jopa lainvastaiseen nimityspäätökseen – korjataan välittömästi. Tällaiset menettelyt tulee korjata niin virkaan nimityksissä kuin yleisuran siirtomenettelyissä. Tässä käsillä olevassa tapauksessa ei valitettavasti suinkaan ole kyse ensimmäisestä virheellisestä päätöksestä viime vuosien aikana (ks. esim. Uhvyn kannanotto 16.6.2023). Lainvastaiset ja virheelliset nimityspäätökset pakottavat pohtimaan hyvän hallinnon toteutumista henkilöstöhallinnossa. UM:n tulee päätöksissään noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja toimia hyvän hallinnon periaatteiden mukaan. Ministeriön olisi myös syytä selvittää, millaisiin toimiin viime vuosien aikana tehdyt virheelliset tai lainvastaiset henkilöstöhallinnon päätökset johtavat, sillä virkahenkilöt toimivat virkavastuulla.
UHVY odotti tarkoituksellisesti useamman viikon ennen tämän kannanoton julkaisemista nähdäkseen, kuinka Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä käsitellään suhteessa henkilöstöön. Tapaus on tullut henkilöstön tietoon laajasti tiedotusvälineiden kautta, kuten Helsingin Sanomien 17.10. artikkelin välityksellä. Asiasta ei ole toistaiseksi julkaistu Kampuksessa tiedotetta eikä asiaa ole käsitelty esimerkiksi virkakokouksissa tai YT-johtokunnassa 24.10.
UHVY pitää tätä tapausta erittäin surullisena ja valitettavana inhimillisestä näkökulmasta sekä valituksi tulleen henkilön että valitsematta jääneen valittajan oikeusturvan osalta. Kyse ei ole siitä, onko tehtävään valittu henkilö pätevä hoitamaan tehtävää, eikä ole valituksi tulleen henkilön syytä, että lainvastainen nimitys tulee purkaa.
UHVY peräänkuuluttaa hyvän hallinnon ja Suomen lainsäädännön kunnioittamista UM:n hallinnossa ja painottaa lainvastaiseen päätökseen johtaneiden menettelytapojen muuttamista viiveittä. Henkilöstöhallinnollisen osaamisen lisääminen sekä siirtyminen UHVYn jo vuosia sitten ehdottamaan pisteytys- ja paneelimenettelymalliin nimityksissä ja tehtävään määräämisissä auttaisi osaltaan korjaamaan tilannetta.
