”Kriisitilanteet ovat vaikeita kaikille, se on selvää. Korona-aikana monilla teistä onkin ollut paljon työhön liittyviä huolia, mutta suurin osa niistäkin on saatu paremmalle tolalle. Olemme ratkoneet ongelmia hyvässä järjestyksessä ulkoministeriön hallinnon kanssa. Olemme säännöllisesti yhteydessä, joten useimmat huolet saadaan pian selvitettyä tai ainakin työnantajan tietoon ja eteenpäin”, Kari Lehtonen kertoo.
Tässä pääluottamusmiehemme kertoo, mitkä asiat ovat aiheuttaneet eniten huolta ja kysymyksiä korona-aikana ja kuinka niitä on selätetty.
1. Miten saamme tukea myös perheelle ulkomaankomennuksella?
Huomasimme UHVYssä heti koronakriisin alussa, että työnantaja ei osannut tukea riittävästi työntekijöitä ja heidän perheitään eri maissa. Otimme asian heti esille hallinnon johdon kanssa. Kantamme on selvä: ihmisen pitää olla aina ykkössijalla UM:n päätöksissä, jotta hän voi tehdä työnsä hyvin. Tärkein voimavaramme on henkilöstö, sillä ilman henkilöstöä ei ole ulkoasiainhallintoakaan! Tämä tuppaa kriisissä unohtumaan.
Koronan vaikutukset ovat aivan erilaisia eri maissa, koska maat ovat tartuntatilanteessakin aivan eri vaiheissa. Kriisin alussa Suomeen tuli paljon työntekijöitä asemapaikoistaan ehkä liian hätäisestikin. Selkeitä ohjeita ja käytäntöjä ei vielä ollut. Moni pelästyi koronan voimaa. Kun ryhdyimme selvittämään hallinnon kanssa yhdessä asiaa, iso kuva selkiintyi. Nyt syksyllä elokuun ja syyskuun rotaatio eli vaihdot eri lähetystöissä onnistuivatkin jo hyvin, vaikka korona-aika jatkuu. Siirtoja oli noin 150 ja kaikki saatiin toteutettua hyvässä järjestyksessä. Voimme edelleen hoitaa valtion velvoitteet hyvin eri asemapaikoissa.
Osalla työntekijöistä oli korona-aikana vaikeuksia päästä asemamaasta pois, sillä tarjolla oli vain kalliita lentoja. Joku oli saanut esimieheltään ohjeen hankkia liput omalla kustannuksellaan ja periä ne myöhemmin työnantajalta. Meidän kantamme tähän on selvä: ei näin! Tässäkin pitää ottaa ihminen ykkössijalle ja käyttää UM:n luottokorttia lippujen ostoon. Harvalla perheellä on yhtäkkiä irrottaa vaikkapa 7 000–8 000 euroa lentolippuihin. On siis asetettava ihminen eli työntekijä ja hänen perheensä etusijalle ja selvitettävä myöhemmin, mikä taho matkat korvaa.
Asemapaikoilla joudutaan suuren paineen alla hoitamaan sekä kaikki normaalit asiat että kriisistä syntyneet poikkeustilanteet. Osalla työntekijöistä on ollut esimerkiksi ongelmia ylityömääräysten saamisessa esimieheltään. Ihmisten siis odotetaan hoitavan kaikki tehtävänsä, mutta ylityöhön ei anneta erillistä määräystä. Henkilökunta haluaa hoitaa työnsä hyvin, mutta ei heidän pidä hoitaa töitä omalla ajallaan. Kriisitilanteissa on kuitenkin tärkeintä, että työ hoidetaan. Työnantajan on täytettävä oma velvollisuutensa ja maksettava ylityökorvaukset kaikissa olosuhteissa.
Koska jokainen maa käyttäytyy kriisissä eri tavalla, paras asiantuntemus on juuri siellä työskentelevillä. Heiltä on kysyttävä, kuinka asiat kannattaa hoitaa ja järjestää. Korona-ohjeiden noudattaminen on helppoa Suomessa, mutta asemamaassa pitää pyrkiä noudattamaan Suomen lain lisäksi myös paikallista lakia ja ohjeita. Ongelmia on syntynyt esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, joissa on ollut paljon tartuntoja.
Jotta edustuston virkamies pystyy keskittymään työhönsä, lasten koulunkäynnin tai päivähoidon pitää olla kunnossa. Jos koulut suljetaan tai lastenhoitaja sairastuu, sillä on suora vaikutus myös työntekijään. Siksi päällikön ja henkilökunnan pitää pystyä sopimaan tilanteen mukaan, kuinka asia järjestetään. Ulkoministeriön pitää ottaa mielestäni peruslähtökohdaksi, että ulkomaanedustustoissa työskentelevillä on usein myös perhe mukanaan – ei voi palkata vain yksineläjiä.
2. Työnantajan vastuu työntekijöistä on korostunut korona-aikana
Kun työntekijälle tulee ongelmia, luottamus työnantajan tukeen yleensä katoaa. Siihen on syynsä: työnantaja kun ei aina ymmärrä, että työntekijä täytyy pitää ykkösasiana myös arjen kriiseissä – ei vain juhlapuheissa.
Pääsisimme monista käytännön ongelmista, jos työnantaja valitsisi ihmisen ensin, liian usein ensimmäisellä sijailla on jokin muu intressi. Silloin tölvitään työntekijää, ja samalla työntekijän luottamus työnantajaan katoaa.
Ulkoasianhallinnon tärkeimmäksi pääomaksi on nähtävä ihmiset, jotka tekevät käytännön työt vajaassa sadassa ulkomaanedustustossa, Suomen valtion edustajana sekä kotimaassa. Korostan myös, että kaikkien pitää olla samalla viivalla: on kohdeltava yhtä hyvin niin osastopäällikköä kuin toimistosihteeriäkin.
Onneksi dialogimme työnantajan kanssa on selvästi parantunut kahden viimeisen vuoden aikana ja kehityssuunta on hyvin myönteinen. Nykyisellä hallinnolla on selvästi halua ottaa esille ja hoitaa vaikeitakin kysymyksiä. Toivotaan, että myös uusi henkilöstöjohtajamme Kirsti Pohjankukka jatkaa hallintojohtaja Pirjo Tulokkaan kanssa aloitettua hyvää yhteistyötä.
3. Mitä lomien käytössä korona-aikana pitää huomioida?
Loman pitää olla lomaa, silloin ei tehdä töitä! Kun tulet asemapaikastasi Suomeen lomalle, saatat joutua karanteeniin. Se ei kuluta sinun omaa lomaasi. Voit tehdä karanteenissa etätöitä, jos se on mahdollista, mutta et voi olla karanteenissa lomalla. Tästä on ollut hieman epäselvyyksiä ja kaikki esimiehet eivät ole tätä ymmärtäneet. Jos omalla kohdallasi vaaditaan lomien käyttöä karanteeniin, ota heti yhteyttä, niin selvitämme asiaa.
4. Etätyö, läsnätyö ja työhyvinvointi
Ulkoministeriö noudattaa hallituksen suosituksia etätyöstä. Tällä hetkellä UM:n osastot päättävät itsenäisesti, milloin työntekijät ovat paikalla tai etänä. Useimmilla osastoilla on toiminut hyvin tietty rotaatio, jossa kukin on vuorollaan paikan päällä. On myös tärkeää noudattaa yleisiä korona-ajan ohjeita eli muistaa turvavälit, hygienia ja henkilöiden enimmäismäärä kussakin tilanteessa.
Olemme samalla huomanneet, että tällainen joustava, tarpeen mukaan etänä tai läsnä tehtävä työ on hyvä malli. Työhyvinvointi täytyy silti muistaa. Ihmisellä on tarve myös sosiaaliseen kanssakäymiseen ja keskusteluun, täysin yksin oleminen ei ole hyväksi. Kaikki eivät myöskään halua työpöytää kotiinsa, vaan monille on helpompaa tehdä töitä ympäristössä, jossa siihen on parempi ergonomiakin.
5. Miten muutto Merikasarmille onnistuu?
Ulkoministeriölle on valmistumassa loisteliaat uudet tilat Merikasarmille. Ne on kuitenkin valitettavasti suunniteltu liian ahtaiksi. Ryhmäpöydissä on työskentelypisteet aina 4–6 henkilölle. Siinä ei voi pitää turvavälejä. Olemme esittäneet, että sinne lisätään suunniteltua enemmän erillisiä koppeja, joissa voi työskennellä. Tässäkin on toimittava henkilöstön turvallisuus edellä.
Ota yhteyttä!
Pääluottamusmies Kari Lehtonen, kari.lehtonen@formin.fi
P. 050 409 1454
Lue myös
Nyt on aika luottamustalkoille
Koronan pyörteessä tehdään upeaa työtä – ja kuuluu myös hyviä uutisia
Pääluottamusmies Kari Lehtonen: Anna UHVYn valvoa etujasi, jotta voit itse keskittyä omaan uraasi
