Hyvät suurlähettiläät, arvoisat kollegat,
Tarkoitukseni ei ole uuvuttaa teitä koronalla. Riittänee sen toteaminen, kuten totesin jo UHVYn kesäkirjeessä, että UM ja suurlähetystöt ovat pärjänneet hyvin, jopa erinomaisesti kriisin hallinnassa. Jälleen kerran olemme päässeet toteamaan suurlähetystöjen elintärkeän merkityksen Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnille. Onkin syytä kiittää teitä, hyvät edustuston päälliköt, erinomaisesti tehdystä työstä unohtamatta edustustojen muuta henkilökuntaa, joka raskaimman taakan on kantanut. Koronaan liittyvään jaksamiseen onkin syytä kiinnittää vakavaa huomiota. Siinä onnistutaan vain hallinnon ja henkilöstön välisellä tiiviillä yhteistyöllä ongelmakohtien tunnistamisessa ja hoitamisessa, mihin UHVY on yhteistyössään hallinnon kanssa antanut vahvan panoksensa.
Luottamuspula
Tänään haluan puhua ennen kaikkea luottamuksesta. UM tarvitsee luottamustalkoot. UHVY saa aivan liian usein palautetta, jonka sisältö heijastaa voimakasta luottamuspulaa henkilökunnan ja johdon välillä. UHVYn saama palaute menee useimmiten suoraan asiaan, siinä ei mielistellä. Omissa kesäposteissani odotti pysäyttävä viesti, jossa kerrottiin seuraavaa:
”Tiedät varmaan hyvin, perinteiset pelot UM:ssä, että jos nostaa meteliä asioista hallinnollisen suuntaan niin sillä on vaikutusta uraan. Tällaisessa pelon ilmapiirissä on korkea kynnys ajaa oikeaksi kokemaansa. Varsinkin kun vastassa on hiljaisuuden muuri. Koen ikäväksi vaivata sinua tällä asialla. Sinun ei tarvitse puuttua asiaan mutta jos voit neuvoa minua oikeuksistani. En kuitenkaan halua tästä puhuttavan nimelläni.” Minä ja päätoiminen pääluottamusmiehemme Kari Lehtonen saamme vastaavan sisällön viestejä säännöllisin väliajoin. Ne päättyvät aina siihen, että omalla nimellä ei uskalleta tulla esiin. Tästä ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen: luottamusta on vähän tai sitä ei ole ollenkaan. Pelätään oman uran puolesta vaikka omien oikeuksien kustannuksella.
Rambollin häirintäselvityksessä UM:ssä vallitseva luottamuspula otettiin vahvasti esille.
Rambollin selvityksen keskeisimpänä päähavaintona oli, että virkamiesten rotaatio, jossa on mukana hallinto- ja henkilöstöpalvelun henkilöitä, heikentää luottamusta siirtojen / nimitysten, ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden yhdenmukaiseen ja riippumattomaan käsittelyyn. Toiseksi luottamuksen rakentumisen osalta tunnistettiin tarve nykyistä avoimempaan toimintakulttuuriin ja että luottamuspulan syistä voi selittyä ainakin osa tiedonkulun ja viestinnän vaikeuksilla. Muut havainnot liittyivät tarpeeseen vahvistaa ja selkiyttää johtamista edellä mainittujen asioiden yhteydessä sekä eriarvoisuuden vähentämiseen.
Mistä sitten nämä UHVYn ehdottamat luottamustalkoot voisivat koostua? Ensiarvoisen tärkeänä pidämme Rambollin selvityksen kolmenkymmenen suosituksen täysimääräistä toteuttamista, joka työ on vielä toistaiseksi pahasti kesken, vaikka työ muuten on saatu hyvin liikkeeseen. Luottamus rakentuu pitkäaikaisesti ja edellyttää johdon merkittäviä panostuksia työkulttuurimme kehittämiseen. Panimme merkille, että uusi henkilöstöjohtajamme Kirsti Pohjankukka korosti ensihaastattelussaan oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen merkitystä. Kirsti totesi: ”On tärkeä käydä kunnolla keskustelua, jossa voidaan tuoda esille myös poikkeavia näkemyksiä. Ja jossa aidosti kuunnellaan.” Juuri näin, olen täysin samaa mieltä Kirstin kanssa. Luottamus voi syntyä vain keskinäisestä arvostuksesta.
Muutto Merikasarmille
Suomen ulkopolitiikan toimivuuden sekä henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että muutto onnistuu ja uudet tilat vastaavat niihin kohdistuneita odotuksia. Etätyö ja korona ovat opettaneet meille monia seikkoja ja muuttanut käytäntöjämme. Digiloikka on kaikkea viiden ja 15 vuoden väliltä. Nyt on tärkeää kuunnella työntekijöittemme palautetta siitä mitä paikkariippumaton työ oikeasti on ja minkälaisia työnteon mahdollisuuksia ja -tiloja se edellyttää.
Toimistotyön osalta tärkeintä on tilojen muunneltavuus, eli se ettemme ole kiinni yhdessä Senaatin sabluunassa vaan kehitämme tilojamme omien tarpeittemme mukaan. Kuulimme juuri Googlen uusista konttoreista Lontoossa, jossa lähtökohtana ovat yksittäiset boksityyppiset ratkaisut, jossa hoituu niin skypet, teamsit kuin webinaarit muita samoissa tiloissa olevia häiritsemättä. Tiettävästi Merikasarmilla tällaisia mahdollisuuksia ei ole. Mahdolliset tulevat pandemiat edellyttävät tiloihin riittävää väljyyttä, johon Merikasarmin open space -ratkaisu ei taivu. Tässä tilanteessa olisi tärkeää Kanavakadun pressitalon pitäminen UM:n käytössä. Huomion arvoista on myös se, että mitä pidempään velvoitettu etätyö jatkuu, sitä merkityksellisemmäksi muodostuvat ergonomiset työolosuhteet kotona, kun tuolit, sähköpöydät ja tietokoneen näytön koko ja laatu pitäisi saada kohdalleen.
UHVYn 50-vuotishistoria julkistetaan
UHVY on tänä vuonna täyttänyt 50 vuotta. Tämän kunniaksi ensi viikolla julkaistaan Otavan kustantama, dosentti Marko Paavilaisen UHVYn historiateos ”Yhteistyötä ja yhteentörmäyksiä, 50 vuotta edunvalvontaa ulkoministeriössä”.
Paavilaisen teos avaa kiinnostavasti ammattiyhdistysliikkeen, ulkoasiainhallinnon, yksittäisten diplomaattien ja politiikan historiaa. Sen keskeisin viesti on, että UHVY on ollut ulkoasiainhallinnon modernisoinnin moottori.
Kirja valottaa UM:n koko henkilökunnan historiaa ja sosiaalisia muutoksia kokonaisvaltaisesti ensimmäistä kertaa. Tutkimus selvittää myös monia kiintoisia asioita, eikä niistä vähiten Pariisin ja Bonnin suurlähetystöjen tapahtumat, joiden henkilökunnan kapina 1970-luvulla avasi ovet tasa-arvoiselle UM:lle.
Teoksesta piirtyy tarkkanäköinen kuva UHVYn haasteista ja onnistumisista vuosikymmenten varrella. Paavilainen osoittaa UHVYn puuttuneen rohkeasti ja suoraselkäisesti UM:n ongelmiin, epäkohtiin ja vääryyksiin.
UHVY on vuosikymmenten varrella saanut aikaan monia käänteentekeviä parannuksia.
Epäkohdat poistuvat vain puuttumalla niihin rohkeasti ja yhdessä.
KIITOS!
Vuoden 2020 suurlähettiläskokouksen aineistoa löytyy UM:n sivustolta.
