”Emme voi hyväksyä sitä, että virkamiehen mahdollisuus saada rokote vaarallista tartuntatautia vastaan riippuu heidän oman lompakkonsa paksuudesta”, sanoo UHVYn pääluottamusmies Kari Lehtonen.
Ulkomaanedustustoistamme on tullut korona-aikana paljon palautetta. Niissä yksi aihe nousee ylitse muiden: koronarokote. Sen hankkimiseen omassa asemamaassa liittyy huolia, ja rokotteen vuoksi Suomeen matkaaminen puolestaan vaatii virkamieheltä omia säästöjä.
”Kaukokohteissa työskentelevät virkamiehet kokevat koronarokotteita koskevan hallinnollisen ohjeistuksen erittäin epätasa-arvoiseksi”, pääluottamusmiehemme Kari Lehtonen sanoo.
Kari Lehtonen vastaa eniten huolta aiheuttaneisiin kysymyksiin.
Miten rokotematkojen kustannukset voivat nousta näin suuriksi?
Kustannukset koetaan raskaiksi, sillä kotimaahan rokotteen vuoksi matkustava virkamies joutuu pääsääntöisesti maksamaan lentonsa ensin itse. Vasta tämän jälkeen hän voi hakea matkakulut takaisin Valtiokonttorista. Hän ei voi käyttää matkavarauksiin ministeriön luottokorttia.
Jos henkilö joutuu tekemään matkan kaksi kertaa – ensin varsinaisen rokotematkan ja sitten tehosterokotematkan – pahimmassa tapauksessa hän joutuu maksamaan ensin itse jopa 10 000 euroa.
Kustannuksia Suomessa lisäävät myös majoituskustannukset, jotka virkamies joutuu maksamaan itse, ellei hänellä ole omaa asuntoa Suomessa.
Koska rokotematkat eivät ole virkamatkoja vaan normaaleja terveydenhuoltomatkoja, virkamies ei ole oikeutettu saamaan muitakaan virkamatkakorvauksia. Hän maksaa siis itse myös taksi- ja paikallisliikenteen matkat. Terveydenhuoltomatkoista ei makseta päivärahaa.
Jos virkamies tulee rokotematkalle Suomeen perheensä kanssa, matkakulut nousevat huomattavasti. Virkamiehen rokotematkan korvaukset koskevat vain häntä itseään, ei perhettä. Yksinhuoltajat voivat kuitenkin pyytää Valtiokonttorilta oikeutusta myös lapsen matkan korvaamiselle.
Miten käy lomapäivien?
Rokotematkaan joudutaan käyttämään omia lomapäiviä. Se koetaan kohtuuttomaksi. Tässä on selvä epäkohta lähialueella, Euroopassa ja kaukoedustustoissa työskentelevien kollegojen välillä – lomapäiviähän kuluu huomattavasti enemmän Suomeen kaukaa matkustavilta.
Karanteenipäivien käytännöt vaihtelevat tapauskohtaisesti. Jos edustuston päällikkö katsoo, että virkamies voi suoriutua tehtävistään etänä, karanteeni on työaikaa. Käytännössä tehtäviä on kuitenkin usein vaikea hoitaa etänä.
Miten korvataan mahdolliset rokotuksesta aiheutuneet haitat?
Virkamiehissämme herättää huolta myös rokotteesta mahdollisesti aiheutuneista haitoista maksettavat korvaukset. Ulkomaan edustustoissa rokotteensa ottanut henkilö on haittakorvausten osalta varsin erilaisessa asemassa kuin Suomessa rokotteen saanut.
Jos virkamies ottaa rokotteen ulkomailla, hän ei kuulu Suomen lääkevahinkovakuutuksen piiriin, vaan mahdollisista haitoista pitää hakea korvauksia Valtiokonttorin matkaturvasta. Valtiokonttori korvaa haittoja maksimissaan kolmen vuoden ajalta enintään 63 500 euron verran.
Suomessa rokotteen saanut virkamies on selvästi paremmassa asemassa, sillä hänelle Suomen lääkevahinkovakuutus korvaa kaiken mahdollisen haitan.
Mitä UHVY on tehnyt rokoteasian eteen?
Pidämme asiaa jatkuvasti esillä kaikissa tilanteissa työnantajan kanssa. Nostimme sen esille muun muassa 5.3. pidetyssä YT-kokouksessa. Asiaa on käsitelty myös hallinnon kyselytunnilla 3.3. Ratkaisua epäkohtiin emme ole vielä saaneet.
Emme voi hyväksyä sitä, että virkamiehen mahdollisuus saada rokote vaarallista tartuntatautia vastaan riippuu heidän oman lompakkonsa paksuudesta. Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan aina vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Tarvitsisimme uuden sähköisen järjestelmän, josta virkamies voisi ostaa esimerkiksi matkansa ilman, että hänen pitää itse maksaa ne ensin.
Haluan samalla kiittää kaikkia monista saamistani viesteistä. Tuokaa jatkossakin rohkeasti asioita esille laajalla foorumilla. Pysykää terveenä – jaksetaan vielä tsempata!
Pääluottamusmies Kari Lehtonen
kari.lehtonen@formin.fi
P. 050 409 1454
