Pidämme selvityksen toimenpidesuosituksia oikeansuuntaisina, mutta jatkossa kaikki on kiinni niiden toimeenpanosta. Tältä osin selvitystyö jää avoimeksi, eli toteuttamisen käynnistäminen on näillä näkymin jäämässä yksinomaan UM:n virkamiesjohdon harteille.
Tärkeää havaita, että selvityksen mukaan UM tarvitsee parempaa johtamista, avoimet nimityskäytännöt sekä nykyistä selkeämmät häirinnän selvittämisen prosessit. Olisi myös erittäin tärkeää toteuttaa selvitystyön suositus siitä, että UM:n henkilöstöhallintoon tulisi saada ammattilaisia, jotka eivät itse kuulu siirtojärjestelmään ministeriön ja suurlähetystöjen välillä.
Kiitämme niitä kaikkiaan 555 um:läistä, jotka antoivat panoksensa vastaamalla selvityksen häirintäkyselyyn. UM tarvitsee positiivisen toimintakulttuurimuutoksen, jottei nykyisenkaltaista kasvualustaa häirinnälle enää olisi.
Selvittäjät toteavat, että henkilöstöjärjestöjen ja TA:n vuoropuhelua ja sen tapoja tulisi syventää sekä yhteisistä pelisäännöistä tulisi sopia. Tämä sopii henkilöstöjärjestöille. Toivommekin, että TA:n kyseenalaistukset henkilöstöjärjestöjä ja pääluottamusmiehiä kohtaan lakkaavat ja päästään rakentavaan yhteistyöhön. UHVY valmis sopimaan – suositusten ehdotuksen mukaisesti – miten henkilöstöjärjestöt mukana selvitystyössä. Kyse yhteisestä asiasta, kuten selvityksen tekijät toteavat.
Olisi hyvä toteuttaa riippumaton ulkopuolinen taho, joka voisi vastaanottaa häirintäilmoitukset, tyyppiä Ombudsman. Selvittäjien ehdotus matalan kynnyksen chat-palvelusta ammattilaisen kanssa saattaa sekin auttaa.
Suosituksissa, joita merkittävä määrä eli peräti 30 kpl, paljon sellaista, jota UHVY pitänyt epäkohtina jo vuosia. Hyvä, että tulevat nyt pinnalle ja esiin.
Selvityksen puutteena on, että suositukset jäävät kuitenkin puolitiehen sanktiojärjestelmän osalta, josta ei ole konkreettista ehdotusta.
Tässä poimintona muutama osuva huomio:
– Rotaatiojärjestelmä, jossa hallinnon työntekijöitä/johtoa mukana, heikentää luottamusta häirintätapausten hoitamisessa.
– Kannatamme voimakkaasti suositusta, jossa hallinnon avaintehtäviin rekrytoidaan ammattiasiantuntijoita, jotka eivät ole mukana siirtojärjestelmässä ministeriön ja suurlähetystöjen välillä.
– Häirintää selvittävien virkamiesten ei tulisi myöskään olla mukana siirtojärjestelmässä kuten nykyään, vaan ko. tehtäviin tulisi saada asiantuntijoita, joilla vaadittava koulutus.Urajärjestelmä on rakenne, joka osaltaan kannustaa puuttumattomuuteen.
– Edustuston johtaminen ei saisi olla liian henkilökeskeistä, mikä olisi erinomainen edistysaskel lähetystöjen toimintakulttuurin kehittämiseksi.
– On luotava selkeämmät toiminnalliset linkit edustustojen päälliköille ja heidän esimiehilleen Helsingissä. – Tämä on erittäin kannatettavaa!
– On muodostettava riittävä yhteinen ymmärrys ei-hyväksytystä käyttäytymisestä ja täsmäkoulutusta siitä.
– Ammattiasiantuntijoiden puute todetaan selkeäksi heikkoudeksi; riippuvaisuus henkilösuhteista ja läpinäkymättömyys heikentävät luottamusta. Ja koetaan ylipäänsä, ettei henkilöstöhallinnon edustajiin voi luottaa.
– Yhdenmukaisuuden puute menettelytavoissa ja prosesseissa. Liikaa tapauskohtaista harkintaa, mikä heikentää luottamusta oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen
– Ei kerrota miten asia etenee, tämä lisää epävarmuutta ja heikentää luottamusta.
– Täsmällinen prosessikaavio häirinnän käsittelystä! – Erittäin hyvä. Myös etukäteisviestintä sanktioista!
– Koeajan toteuttaminen varsinkin siirroissa ulkomaanedustukseen vaikeaa käytännössä, vaikka muuten kuulostaakin hyvältä.
Selvittäjät vahvistavat henkilöstöjärjestöjen jo pitkään esittämät arviot siitä miksi häirintäilmoituksia ei tehdä:
– Johtuu siitä, että vältetään ottamasta riskiä leimautumisesta, eikä vaikeita asioita uskalleta ottaa esille.
– Epäasiallista kohtelua ja häirintää mahdollistaa, ettei teoista, saatujen vastausten perusteella, aiheudu seurauksia. Korkeassa asemassa olevat selviävät tilanteista ilman näkyviä seurauksia.
– Puutteita todettu johtamisessa. Tarvitaan lisää ammattimaista johtamista.
– Liikaa hierarkisuutta ja eriarvoisuutta. Uramallien kehittäminen siinä avainasemassa.
Siirtosuunnitteluun lisää avoimuutta on asia, jota TT-osapuoli on ajanut vuosia. Hyvä, että nyt tulee voimakkaasti esille.
– Eri vastuutahojen roolien selkiyttäminen häirintäasioiden hoitamisessa hyvä ehdotus, joka tulisi toteuttaa.
