UHVY kannattaa eri yhteyksissä ja puheissa tavoitteeksi todettuja uudenaikaisia, hyviä ja käyttökelpoisia tiloja tulevaisuudessa, jotka palvelevat tehokkaasti Suomen ulkopolitiikan tekemistä. Näin ollen Uhvy suhtautuu myönteisesti siihen, että UM:n henkilöstö saa uudet modernit työtilat Merikasarmille.
Uhvy suhtautuu myönteisesti myös uusiin työmenetelmiin, mikäli niitä kehitetään ammattimaisesti ja tarpeittemme mukaisesti. Tässä kehittämistyössä ohjaajina eivät kuitenkaan voi tulla kyseeseen harrastelijatahot, joilla ei ole tietoa, osaamista tai käsitystä siitä mitä ulkopolitiikan hoitaminen käytännössä edellyttää ml. diplomatian kansainväliset käytännöt.
Tulevan Merikasarmin on vastattava UM:n tarpeita ja menetelmiä, ei Senaattikiinteistöjen tai muun ulkopuolisen tahon kuten VNHY:n kiinteistöyksikön yleisiä tavoitteita. Tilojen tulee olla suunniteltu joustaviksi, siten etteivät mahdollisesti jatkossa tarvittavat muutostyöt muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi, jos esim. vuosikymmenen päästä haluttaisiinkin paluuta takaisin yksilöllisiin työtiloihin.
Merikasarmi-hankkeen taloudelliset tekijät ja aikataulu
Merikasarmin peruskorjaus on erittäin kallis ja sen jälkeinen arvioitu vuokra samoin lopullisen vuokratason ollessa sidottu toteutuviin rakennuskustannuksiin. UM:n vuokrakulut käytännössä nousevat usealla miljoonalla eurolla. VNK:n arvioiman mukaan nousu on 3 829 000 miljoonaa euroa per vuosi. Vuokrasäästö per työntekijä on vain 79 euroa vuodessa (nykyluvusta 414 työntekijää vs. 830 peruskorjauksen jälkeen).
Hankkeen säästöperusteluja UHVY pitää heikkoina. Veronmaksajan näkökulmasta koko toimitilaprojekti vaikuttaakin olevan vailla tolkkua. Vielä täysin kohtuullisessa kunnossa olleet Merikasarmin rakennukset, joilla olisi ollut palveluikää helposti 10-20 vuotta, asetettiin ennenaikaiseen remonttiin, jonka kustannuslaskelmat antavat vaikutelman summittaisuudesta. Uhvy on huolissaan myös hankkeen sivukuluista – 7,5 miljoonaa euroa – aikana jolloin vastaavia määrärahoja ei löydy ulkomaanedustuksen kanslioille ja residensseille, joiden korjausvelka on karkaamassa käsistä.
UHVY ei pidä ilmoitettua kustannusarviota realistisena. On erittäin epätodennäköistä, että rakennushankkeen valmistumishetken kustannusarvio noin 88 miljoonaa euroa tulisi riittämään. Myös hankkeen ilmoitettuun aikatauluun tulee suhtautua kriittisesti. Onkin epätodennäköistä, että UM kokonaisuudessaan olisi palannut Merikasarmille elokuuhun 2021 mennessä. Tärkeää olisi varmistaa, että Merikasarmin campuksen valmistuessa tilat ovat riittävät ja että kaikki UM:läiset oikeasti myös sinne mahtuvat.
Valtioneuvoston asettama selvitysmies, ent. TEMin kansliapäällikkö Erkki Virtanen selvitti vv. 2016-2017 valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että valtion rakennushankkeet näyttävät pääsääntöisesti epäonnistuvan.
Myös Merikasarmi-hanke herättää paljon kysymyksiä, ennen kaikkea rahasta, jota ei säästyisikään, kun hankkeen säästöt ovat jäämässä epämääräisiksi ja vaikeasti todennettaviksi. Kuten Erkki Virtanen on todennut, vastaavien julkisten rakennushankkeiden luvut pidetään usein tarkoituksella alhaisina. Sitten ne yllättäen paisuvatkin moninkertaisiksi kenenkään ihmettelemättä tai kyseenalaistamatta enää mitään.
Hankkeen toteuttajien, Senaatti-kiinteistöjen ja VNHY:n kiinteistöyksikön osaamisen kohdalla koko hankkeen uskottavuutta leimaa myös se heikko ammattitaito, jolla jo yli vuoden tyhjänä ollutta UM:n entistä, kehitysyhteistyövaroin rakennettua, Meripajaa on hoidettu. Meripaja olisi voinut toimia erinomaisena, UM:lle soveltuvana väistötilana pitkälle 2020-luvulle asti.
Käytännön näkökohtia
Työskentelykulttuurin ja asenteiden on muututtava uusien tilojen mukana. On huomioitava teknologia ja turvallisuus sekä Suomen EU- ja Nato-sitoumukset asiakirjojen turvajärjestelyistä. On varottava tilojen hierarkisoitumista nykyisistä käytännöistä kohti vain harvojen ja valittujen työhuoneita tai muita erikoisjärjestelyitä, joissa erillisiä työhuoneita jaetaan kyseenalaisin perusteluin valtaosan henkilökunnasta joutuessa tyytymään monitoimitiloihin.
Uusista tiloista on työntekijöille löydyttävä riittävät ja asianmukaisesti varustetut pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat sekä sellaiset saniteettitilat, joiden kapasiteetti ja käyttökelpoisuus riittävät lähes tuhannelle työntekijälle. WC-tilojen tulee olla lähtökohtaisesti erikseen miehille ja naisille. Suunnittelussa on huomioitava voimakkaasti lisääntymässä olevan työmatkailupyöräilyn aiheuttamat tarpeet.
Sisäilma-asiat on otettava vakavasti huomioon kaikissa vaiheissa, ml. nykyiset väistötilat. Muissa rakennuksissa tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Väistötila-aika tulee käyttää oppimiseen siitä, minkälaiset tilat meille Merikasarmilla toimisivat parhaiten, ja että näistä opeista myös tulee ottaa tarkkaan vaarin.
Joustotyöhön siirtyminen
Työtapojen uudistumisen on käynnistyttävä jo väistötiloihin siirtymisen myötä. Nykyteknologia mahdollistaa työn tekemisen missä hyvänsä –toimistolla, kotona tai muissa tiloissa, jotka työprofiiliin ja tarpeisiin kulloinkin sopivat.
UHVY kannustaa ministeriötä siirtymään joustotyöhön mahdollisimman pian. Valtionhallinnosta löytyy jo edelläkävijöitä, joiden käytännöistä ja kokemuksista voidaan ottaa oppia luotaessa UM:lle omaa joustotyön mallia. UHVY osallistuu mielellään tällaisen mallin suunnitteluun. Hyvän esikuvan saamme Migrin ”joustavan etätyön” käytännöistä.
Ensimmäisenä askeleena kohti joustotyötä tulisi vapauttaa etätyöpäivien määrää koskevat käytännöt. Työtehtävien salliessa VNK:n ohjeet eivät juurikaan rajoita etätyöpäivien määrää, mutta UM:n yksiköissä vallitsevat tosiasialliset käytännöt rajoittavat. Ministeriön on selkeästi ohjeistettava ja rohkaistava tässä yksikönpäälliköitä, jotka etätyöpäätöksiä tekevät.
Sallimalla työntekijöiden päättää, mistä ja milloin he työnsä tekevät, talomme edistää työhyvinvointia, lisää tehokkuutta ja antaa työntekijöille mahdollisuuden sovittaa paremmin yhteen yksityiselämä ja työ. UM myös osoittaa näin luottavansa työntekijöihinsä.
12.10.2018
UHVY ry
Hallitus
Juha Parikka
puheenjohtaja
