Arvoisat edustuston päälliköt, työtoverit!
Leikkaukset ja jatkuvat muutokset asettavat päälliköt, diplomaatti- ja erityisesti hallintovirkahenkilöt ennen näkemättömän taakan eteen. Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen UHVY:n näkemyksen mukaan kaikki keinot edustustojen tukemiseksi on käytettävä. Yhtenä esimerkkinä on kokeilu, jossa osa hallinnollisia toimia siirretään mahdollisimman pitkälti hoidettaviksi keskitetysti joko alueellisesta keskuksesta tai Helsingistä käsin. Se voi toisaalta johtaa hallinnollisen henkilöstön ja osaamisen ohenemiseen edustoissa, joka liian pitkälle vietynä voi lamauttaa edustustojen toiminnan. Jokaisen virkahenkilön tulee voida ja saada keskittyä oman ura-alueensa ja tehtävänsä olennaisimman sisällön hoitamiseen. Se on kokonaisuuden kannalta myös kustannustehokkainta.
Henkilöstön näkökulmasta olennaista on, että kaikissa toimipaikoissa niin Helsingissä kuin edustustoissakin, säilyy tehokkaaseen työskentelyyn tarvittava resurssointi. Yhdellekään henkilöstövahvuuteen kuuluvalle ei saisi koitua epäoikeudenmukaista, saati epäterveellistä kuormitusta. Säästötoimet, leikkaukset ja uudistukset tekevät tilanteesta haasteellisen. Tilanteessa joudutaan todella, ei pelkästään priorisoimaan, vaan myös oikeasti pois valitsemaan tehtäviä niin ministeriössä kuin edustustoissa. Priorisointia on tehtävä kaikilla hierarkian tasoilla. Olennaisinta on, että poliittinen ja virkamiesjohto tekevät linjauksia siitä, mihin keskitymme.
Teillä, arvon edustuston päälliköt, on työnantajan edustajana vakava vastuu henkilöstönne jaksamisesta, työssään viihtymisestä – työn tehokkaasta suorittamisesta työhyvinvoinnista tinkimättä. Tämä Suomen lakien, asetusten sekä valtioneuvoston ja ulkoministeriön päätösten mukaisten ja yhteisesti henkilöstön kanssa sovittujen sääntöjen ja toimintaohjeiden puitteissa. Te edustuston päälliköt olette myös työntekijöitä sen mukaisine oikeuksineen. Huolehtiessanne alaistenne työhyvinvoinnista ja työsuojelun toteutumista muistakaa pitää huoli myös omastanne.
Perheen asema ja viihtyminen asemapaikalla näyttelevät keskeistä osaa työntekijän viihtymisessä ulkoedustuksessa. Viihtymiseen vaikuttaa olennaisella tavalla, miten puolisolla on mahdollisuus työskentelyyn ja miten lasten päivähoito ja koulutukset saadaan järjestymään kotimaan olosuhteita vastaavalla tavalla. On myös erityiskysymyksiä, kuten muun kuin Suomen kansalaisuuden omaavan puolison asema, erityislasten asema koulutuksessa ja päivähoidossa, virka-aseman vaikutus muuttokorvauksiin ja monia muita. Nämä – kuten muutkin työehtoihin, työhyvinvointiin, palkkaukseen ja korvauksiin liittyvät asiat – ovat olleet jo yli viiden vuosikymmenen ajan UHVY:n edunvalvonnan ytimessä. Näistä myös säännöllisesti keskustelemme Ulkoasiainhallinnon puolisoyhdistyksen Ulpun kanssa. Harvaa etua on saatu ilman pitkäaikaista, useiden vuosien peräänantamatonta työtä. Henkilöstön edustajana muistutamme työnantajaa näitten keskeisten asioiden merkityksestä viihtyvyydelle ja toimintakyvylle sekä niihin kohdistuvien leikkausten epäoikeudenmukaisuudesta ja lyhytnäköisyydestä.
Optimaalisessa tilanteessa yhtäkään edustustoa ei suljeta – sikäli kun ne tuottavat Suomelle poliittista tai taloudellista hyötyä. Toisaalta kysymme, onko mielekästä, tai edes järkevää – säästötarpeista huolimatta – höylätä usean edustuston resursseja niin alhaiselle tasolle, etteivät ne enää ole täysipainoisesti toimintakykyisiä.
Strateginen ja hallituskautta pitemmälle tähtäävä, suunnitelmallinen ulkoministeriön toiminnan suunnittelu ja rahoitus on tärkeää normaalistikin, mutta erityisesti nykyisessä valtiontalouden tilanteessa. Tätä on edellytettävä ja nähtävä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka laajassa merkityksessä mukaan lukien kehitys-, kulttuuri-, ilmasto-, koulutus- ja muut ulkopolitiikan osa-alueet. Ulkoministeriöllä on rooli, jossa korostuvat, eivät vain ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kansalaisten turvallisuus ulkomailla, vaan myös kansantalouden kasvattamisen rooli vienninedistämisen ja kansainvälistymisen keskeisenä toimijana. Business Finland -integraation ja Team Finland -uudistuksen ja -strategian myötä ulkoministeriön rooli vienninedistämisessä, eli kansantalouden kasvattamisessa, korostuu entisestään.
Edustustoverkon kokonaisuutta tulisi miettiä mahdollisimman strategisesti ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja vaikutukset huomioon ottaen. Tulisi pyrkiä edustustoverkkoon, jossa pystytään ylläpitämään edustustoissa sellainen henkilöstövahvuus, jolla todella pystyisi hoitamaan edustustolle määrätyt tehtävät tuloksellisesti, olivat ne sitten ministeriön strategiasta johdettuja tai lakisääteisiä. Suhteiden ylläpitämiseen löytyy edustustoverkon lisäksi täydentäviä keinoja, kuten kiertävät suurlähettiläät ja kunniakonsulit.
Toteutuneella ja suunnitellulla höyläyksellä, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin edustustoihin, joutuu henkilökunta muodostuvissa kevyt- tai täsmäedustustoissa työskentelemään kapasiteettinsa ja jaksamisensa rajoilla, ne jopa ylittäen. Erityisesti pienissä 1+1 edustustoissa on katsottava, ettei hallintouralaisenkaan työtaakka kasva liian suureksi. Eihän kukaan halua lähteä edustustoon näännyttämään itseään uuvuksiin. Ulkoministeriöllä, jonka tärkein voimavara henkilöstö on, ei ole varaa kasvavaan työuupumukseen.
Työnantajaroolissanne teillä on suuri vastuu siinä, että ulkoedustuksen toimintakyky ylläpidetään henkilökunnan työnhyvinvointia, mukaan lukien omaanne, vaarantamatta. Yhdessä työskentelemme työhyvinvoinnin puolesta.
