Työskentely ulkoministeriössä Suomen hyväksi, olipa kyse Suomen ulkosuhteiden hoidosta yleensä tai vaikka viennin edistämisestä, on suurelle osalle henkilöstöstä enemmän kuin työtä – se on kutsumus, jonka vuoksi tehdään jatkuvasti myös henkilökohtaisia uhrauksia. Ulkoministeriö on monella tapaa hyvä työnantaja ja työpaikka, jossa ulkosuhteiden ammattilaiset pystyvät hyödyntämään erityisosaamistaan ja työskentelemään tuloksekkaasti Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Ulkoministeriössä on runsaasti erinomaisia esihenkilöitä, joiden rooli tiiminsä tukena tärkeässä työssä on erittäin merkityksellinen. Julkisuuteen nousseet yksittäistapaukset antavat valitettavan – ja suurelta osin todellisuudesta poikkeavan – kuvan ulkoministeriön johtamisosaamisesta ja UM:ssa työskentelyn todellisuudesta.
Samanaikaisesti on todettava, että ulkoministeriössä on myös organisaatio- ja toimintakulttuuriin liittyviä kehittämistarpeita, jotka on välttämätöntä kohdata ja korjata. Tämä kannanotto edustaa järjestöjen pitkäaikaisia näkemyksiä epäiltyjen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen tapausten käsittelystä ja siihen vaikuttavista seikoista ulkoministeriössä. Henkilöstöjärjestöt kommentoivat asiaa poikkeuksellisesti julkisesti yhteisellä tiedotteella lukuisten saamiensa jäsen- ja mediayhteydenottojen johdosta.
Henkilöstöjärjestöt ovat vuosien ajan puhuneet tarpeesta selkeille ja joutuisille menettelytavoille, joilla epäasialliseen käytökseen ja häirintään puututaan oikea-aikaisesti, johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Yksikin häirinnän tai epäasiallisen käytöksen tapaus on liikaa. UM:ssa on työnantajan ja työntekijäjärjestöiden neuvottelema ja yhdessä sovittu vastuullisen työkäyttäytymisen opas. Oppaassa on kuvattu yhteistoiminnassa sovitut toimenpiteet häirinnän ja epäasiallisen käytöksen poistamiseksi ja tapausten selvittämiseksi. Näiden yhteisten toimintasääntöjen on koskettava kaikkia, ja tapausten selvittämisen tulee aina olla tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Tapausten nopea käsittely varmistaa kaikkien osapuolten oikeusturvan. Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että opasta sovelletaan vaihtelevin tavoin eri tapauksissa.
Ulkoministeriön ja valtioneuvoston yhteisen vastuullisen työkäyttäytymisen oppaan lisäksi työnantajan toimintavelvollisuus perustuu myös työturvallisuuslakiin (738/2002, 28 §): ”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi”.
Henkilöstöjärjestöt pitävät harmillisena, että ministeriön sisäisiä ongelmia päädytään käsittelemään mediassa kerta toisensa jälkeen, kun ongelmat olisivat asianmukaisesti käsiteltävissä ja ratkaistavissa sisäisesti yhteisesti sovittuja prosesseja yhdenvertaisesti noudattamalla. Ulkoministeriön tulee nyt osoittaa, että nollatoleranssi epäasiallisen käytöksen suhteen pitää ja koskee yhdenvertaisesti joka ikistä selvityksen alla olevaa tai selvitykseen tulevaa tapausta.
Epäiltyjen tapausten käsittelyyn mahdollisesti vaikuttavia organisaatio- ja toimintakulttuuriin liittyviä tekijöitä on välttämätöntä tarkastella kriittisesti, jotta talossa hiljaisesti hyväksytyistä haitallisista toimintatavoista päästään eroon. Samalla, kun lainsäädäntöön perustuvasta virkajärjestelmästä ja ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusehdoista on pidettävä kiinni, ministeriöllä tulee olla uskallusta olla valitsematta soveltumattomia henkilöitä esihenkilötehtäviin. Aiemmilla näytöillä, kuten työtyytyväisyysbarometrien tuloksilla tai ylipäätään henkilöstöjohtamisessa osoitetuilla kokemuksilla, on oltava merkitystä.
Vuonna 2019 ministerit Timo Soini ja Anne-Mari Virolainen teettivät riippumattoman selvityksen (ns. Rambollin selvitys), jolla pyrittiin kartoittamaan häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä sekä näiden tapausten käsittelyn tehostamista sekä käsittelyn johdonmukaista seurantaa ulkoministeriössä. Henkilöstöjärjestöt katsovat, että selvityksessä annettuihin johtajuutta, tiedonkulkua sekä häirintätapausten käsittelyyn liittyviin suosituksiin on palattava ja että UM:n on teetettävä riippumaton selvitys Rambollin selvityksen suositusten toimeenpanosta ja niiden vaikutuksista. Epäasiallisen käytöksen ja häirinnän tapaukset on kitkettävä ministeriöstä, ja niihin on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella.
Ulkoministeriön pätevä ja sitoutunut henkilöstö ansaitsee asianmukaiset työskentelyedellytykset, ml. hyvä johtamis-, organisaatio- ja toimintakulttuuri, Suomen hyväksi tehtävässä tärkeässä työssään.
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry
Ulkoasiainhallinnon akavalaiset UH-Akava ry
