Kun Outi Holopainen aloitti suurlähettiläänä Afrikan sarvessa Etiopiassa vuoden 2020 syyskuussa, maan sisäiset erimielisyydet olivat ehtineet kyteä jo vuosien ajan. Maassa on yli 80 etnistä ryhmää, ja niiden keskinäisillä jännitteillä on pitkä historia kuten myös ristivedolla Etiopian liittovaltion hallituksen ja osavaltioiden välillä.
”Syksyllä 2020 edustuston arkea elettiin koronan varjossa, mutta muuten olin erittäin hyvillä mielin aloittamassa uutta suurlähettiläskauttani mielenkiintoisessa asemamaassa, dynaamisessa suurlähetystössä. Huoli maan sisäisen tilanteen kärjistymisestä oli Addis Abebassa kuitenkin jo vahvasti aistittavissa”, Holopainen kertoo.
Pian asetuttuaan Addis Abebaan Holopainen oli huomannut, etteivät oppikirjaesimerkit todellakaan päteneet maassa ja paikallisessa hallinto- ja toimintakulttuurissa. Suomalaisen virkamiehen näkökulmasta normaalikin arkipäivä esittäytyi melkoisena temppuratana. Holopainen ehti työskennellä edustustossa parin kuukauden ajan, kun maan sisäiset jännitteet alkoivat näkyä entistä vahvemmin myös Suomen edustuston työssä.
Silmukka kiristyi vuoden mittaan
Muutaman edellisen vuoden aikana maan liittohallituksen ja Etiopian pohjoisosassa sijaitsevaan Tigrayn maakunnan välit olivat kiristyneet. Tigrayn edustajilla oli ollut lähes 30 vuoden ajan painava asema maan poliittisessa päätöksenteossa, mutta Abiy Ahmedin noustua pääministeriksi vuonna 2018 tigreläisten asema oli heikentynyt ja kapinahenki maakunnassa kasvanut. Sotilaalliset toimet käynnistyivät marraskuun alussa 2020.
”Konflikti on ollut käynnissä siitä lähtien vaihtelevalla intensiteetillä. Taistelut ovat välillä levinneet laajalti Tigrayn osavaltion ulkopuolelle. Sotilaallisten toimien käynnistyminen Tigrayssä lisäsi edustuston työn intensiteettiä. Onneksi jo pian selvisi, ettei alueella ollut suomalaisia jäämässä konfliktin jalkoihin. Raadollisinta tässäkin konfliktissa on siviilien kärsimys ja suoranainen humanitaarinen katastrofi.”
Kesäkuussa 2021 kansanvapautusrintama TPLF valtasi Tigrayn takaisin. Vastaiskuna hallitus esti avustuskuljetukset alueelle, mikä kasvatti puutetta ja nälänhätää alueella.
Holopainen kertoo konfliktin vaikuttaneen vuoden 2021 mittaan edustuston tehtäviin monella tavalla, muun muassa kehitysyhteistyön toimeenpanon ongelmien kautta. Edustuston kakkosmies ja suurlähettilään sijainen, lähetystöneuvos Antti Vaaras mainitsee tilanteen näkyneen muun muassa suosituksessa, ettei Addis Abeban ulkopuolelle tulisi lähteä. Se vei pohjaa myös kehitysyhteistyöprojekteilta, joiden kautta lähetystö toimii koko maassa. Vaaras aloitti asemapaikassa kaksi kuukautta ennen Holopaista.
”Vaikka asemapaikka luokitellaan vaikeaksi olosuhdeluokituksessa, maassa pystyi kuitenkin aikaisemmin matkustamaan ja elämään suhteellisen normaalia elämää. Vähitellen Tigrayn konflikti levisi Amharan ja Afarin osavaltioihin. Samalla kasvoi epävarmuus koko maassa”, Vaaras taustoittaa.
Lännenvastainen mieliala kiihtyi
Taistelut kiihtyivät syksyn 2021 aikana, ja maan tärkein huoltoreitti maata pitkin Djiboutin satamasta Addis Abebaan uhkasi katketa. Konfliktin laajeneminen kasvatti myös kaiken aikaa aistittavissa ollutta lännenvastaista mielialaa. Tilanne alkoi vaikuttaa diplomaattien ja muiden maassa asuvien ja työskentelevien länsimaalaisten turvallisuuteen. Lisäksi Etiopian poliisi epäsi toimiluvat useilta vartiointiyrityksiltä, joihin lukeutui myös Suomen lähetystön käyttämä yritys. Marraskuussa 2021 taistelut siirtyivät johdonmukaisesti lähemmäs pääkaupunkia.
”Turvallisuuteen liittyviä kokouksia tuli älytön määrä lisää. Vaihdoimme vartiointiyritystä ja teimme toistuvasti valmius- ja evakuointisuunnittelua. Edustuston toimintaa tuli sopeuttaa tilanteen vaatimalla tavalla”, Vaaras jatkaa.
Erilaisten huhumyllyjen pyörityksessä edustusto kokosi Holopaisen johdolla tilannekuvaa ja hyödynsi pienetkin tiedonmuruset eri lähteistä. Tunnelmia kentältä välittivät kehitysyhteistyön projektihenkilöstö ja muut tutut kontaktit. Samalla lähetystö huolehti maassa olevien suomalaisten turvallisuudesta.
”Konsulitiimillä oli oma tärkeä tehtävänsä suomalaisten neuvomisessa ja avustamisessa, ja samalla meidän oli varmistettava oma valmiutemme. Meillä oli onnekkaasti juuri poikkeustilan julistamisen aattona KPA:n virkamies vierailulla pitämässä koko henkilöstön turvakoulutusta. Samoin olimme saaneet lainaan Nairobin suurlähetystön turvallisuusneuvonantajan, jonka asiantunteva apu tuli meille todella tärkeään saumaan”, Holopainen kertoo.
”Lopulta päätös edustuston osittaisesta evakuoimisesta eteni nopealla aikataululla. Samalla elettiin todella suuressa epävarmuudessa sen suhteen, miten Etiopian ja Addis Abeban tilanne kehittyisi. Oli pakko valmistautua erilaisiin skenaarioihin. Konkreettinen päätöksenteko lähtijöistä ja jääjistä tuntui raskaalta. Kaikilla oli huoli omasta ja perheidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä lukuisista käytännön asioista.”
Marraskuussa 2021 suuri osa parikymmenhenkisen edustuston henkilöstöstä sekä kaikki perheenjäsenet evakuoitiin Suomeen, myös suurlähettilään puoliso. Holopainen itse jäi toistaiseksi asemapaikkaan.
Alaisiinsa luottava esimies
Vuoden esimies -äänestyksessä Suomen Etiopian lähetystön väki katsoi yksituumaisesti Outi Holopaisen ansaitsevan voiton ja nosti perusteluina monipuolisesti esiin tämän ansioita, työskentelytapaa ja luonnetta. Alaisten mukaan suurlähetystön henki oli turvallisuustilanteesta ja yleisestä epävarmuudesta huolimatta vain parantunut.
Holopainen mainittiin rauhalliseksi, kannustavaksi, asiantuntevaksi, objektiiviseksi jahelpoksi lähestyä. Hän oli tarvittaessa jämäkkä ja määrätietoinen. Tämän ovi oli aina auki kaikille, ja vaikeistakin asioista voitiin puhua. Hän ei ollut vain kuunteleva vaan myös kuuleva, otti kaikki huomioon ja luotti alaisiinsa. Viimeisin seikka teki myös lähetystön kakkosmiehen, Antti Vaaraksen työn miellyttäväksi.
”En tuntenut Outia aikaisemmin, mutta kuulin etukäteen hänestä pelkästään positiivista. Hänen aloitettuaan työnsä hänellä oli aina aikaa alaisilleen. Hän osasi sopivalla tavalla kannustaa ja antaa tilaa eikä mikromanageerannut. Kun pikkuasioihin ei takerruta, se kasvattaa alaisen luovuutta. Outi on myös tasapainoinen ja huumorintajuinen. Vaikka tilanne kiristyi ja hän oli todella kiireinen, tämä piirre ei muuttunut. Outi tuntee hallinnon ohjeet ja haluaa noudattaa niitä, tehdä oikein. Edustuston kakkosena minunkin oli siksi helppo toimia”, Vaaras kertoo.
Hänen mukaansa evakuointi oli vaikea kaikille, mutta lähetystön yhteishenki loistava. Hän ennustaa tämän näkyvän kevään työtyytyväisyysbarometrin tuloksissa.
Yhteisöllisyys korostui kriisin keskellä
Holopainen itse näkee, että ensiarvoista kaiken keskellä oli tiiminä toimiminen. Hän halusi luoda poikkeusoloihin yhteisöllisyyden tunnetta ja avointa vuorovaikutusta edustuston henkilöstön kesken.
”Tilanteet hoituivat yhteispelillä ja usein huumorinkin siivittäminä. Etiopiassa oli hienoa kokea tiivis ja hyvin kollegiaalinen yhteistyö myös pohjoismaisessa ja EU-piirissä. Ministeriössä ALIn osastopäällikön johdolla nopeasti koottu kriisiryhmä oli edustustolle tärkeä tuki”, hän mainitsee.
Joulukuun alussa tapahtunut nimitys Vuoden esimieheksi lämmitti Holopaisen mieltä, mutta hän haluaa alleviivata esimiehen onnistumisen olevan ratkaisevasti kiinni ympärillä olevasta tiimistä.
”Esimies voi yksin pilata paljon, mutta esimies ei pysty yksin saamaan aikaan toimivaa työyhteisöä.”
Lissabonista Addis Abebaan
Holopainen on taustaltaan oikeustieteilijä. Kiinnostus kansainvälistä oikeutta kohtaan ohjasi hänet opintojen loppuvaiheessa vuonna 1988 harjoittelijaksi UM:n oikeudelliselle osastolle ja sitä kautta diplomaattiuralle. Hän sanoo olevansa tyypillinen UH:n yleisuralainen, jonka työvuosiin on mahtunut erilaisia antoisia tehtäviä kotimaassa ja ulkomailla. Suurin osa Suomi-vuosista kului ministeriön poliittisella osastolla. Valintoihin ovat vaikuttaneet myös perheolosuhteet: viisi lasta ja juristina toimivan puolison ura.
”Nykyisen tehtäväni kannalta merkityksellistä oli palvelu suurlähettiläänä Lissabonissa vuosina 2013–2016. Portugali sijaitsee mielenkiintoisella tavalla sekä fyysisesti että mentaalisesti Euroopan ja Afrikan saumakohdassa, ja noina vuosina opin paljon myös Afrikasta. Edellinen tehtäväni ulkoasiainhallinnon tarkastajana lisäsi entisestään arvostustani ulkoasiainhallinnon monipuolisuutta kohtaan ja madalsi kynnystä lähteä omalta kannaltani ’uusiin aluevaltauksiin’.”
Kun Holopainen palaa Suomeen, tärkeintä hänelle on tavata puoliso ja perhe. Lisäksi hän aikoo panostaa ulkoiluun ja urheiluun kotimaan puhtaassa ja turvallisessa ympäristössä.
”Toivon, että paluu Addis Abebaan tammikuussa sujuu arkisissa merkeissä ilman suurempaa dramatiikkaa. Menee väistämättä pitkään, ennen kuin Etiopia on päässyt kestävästi vakaalle uralle, mutta edustuston toimintamahdollisuuksien ja henkilöstön turvallisuuden kannalta seuraamme erityisesti Addis Abeban tilannetta. Tiedän, että koko henkilöstömme toivoisi pikaista paluuta normaaliin arkeen.”
Teksti: Liisa Joensuu
Ulkoasiainhallinnonvirkailijayhdistys UHVY ry on palkinnut vuoden esimiehen vuodesta 2002 alkaen. UHVY onnittelee lämpimästi Outi Holopaista!
