UHVYn väistyvä puheenjohtaja Juha Parikka ennustaa nuorten nostavan ay-toiminnan uuteen alkuun ja vaatii ulkopuolista toiminnan tarkastusta ulkoministeriöön. Mutta näin UHVY-uransa lopussa: mitä Parikka ajattelee konsulipäällikkö Tuomisen tapauksesta, muutosvastarinnasta ja työhuoneiden sohvista?
Joulukuussa 2014 Juha Parikka söi riisipuuroa Merikasarmin Engelin salissa ja innostui. Joulupuurot tarjoili UHVY, ja puhumassa oli silloinen ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka. Parikka puolestaan oli palannut ministerineuvoksen tehtävästä Australiasta takaisin Helsinkiin.
”Mietiskelin silloin, että haluaisin normaalin virkamiehen työn lisäksi tehdä jotain merkityksellistä ja uutta muokkaavaa. Joulupuurolla välähti, että vitsit, UHVYhän se juttu on!” Eli yhteisten asioiden ajaminen veti puoleensa.
Kun Parikka jätti elokuun alussa tehtävänsä puheenjohtajana, hän on kahden peräkkäisen kauden jälkeen UHVYn historian pisimpään yhtäjaksoisesti palvellut puheenjohtaja.
”Tämä on ollut paljon värikkäämpää työtä ja aikaa kuin olisin koskaan voinut kuvitellakaan”, Parikka sanoo nyt.
Parikan kaudelle on osunut melkoisia muutoksia, ongelmia ja maailman heilahteluja. Kokosimme hänen viisivuotisen kautensa korkeimmat huiput, tiukimmat haasteet ja harmituksen paikat.
1. Rambollin selvitys: ”Se muuttaa taloa pysyvästi”
Vuonna 2017 New Yorkista saapui UHVYyn kaksi epätavallista yhteydenottoa. Kyse oli häirintätapauksista. Ne käynnistivät UHVYssa taiston, jonka ansiosta moni asia on nyt muutoksessa UM:ssä. Häirintätapausten tutkiminen johti UHVYn akavalaisen neuvottelujärjestö JUKOn tuella selvitykseen, jonka on tehnyt ulkopuolinen konsulttiyhtiö Ramboll.
”Rambollin selvitys muuttaa taloa pysyvästi”, Parikka sanoo. Nyt on saatu selkeät suositukset, joiden avulla voidaan puuttua aiempaa paremmin uudistusta vaativiin kohteisiin sekä häirintään UM:n sisällä. Tekemistä riittää tuleviksi vuosiksi.
”Nyt kaikki tietävät, miten häirintätapausten kanssa kuuluu menetellä, mutta selvityksen tärkein oppi, anti ja suositus on, että UM:n henkilöstöhallinto pitäisi ammattimaistaa. Asia etenee, mutta hitaasti. Selvityksen suosittamia asioita pitää nyt ajaa päättäväisesti eteenpäin. Oli hienoa havaita, että kavakulaiset ja halkulaiset olivat päätyneet samaan johtopäätökseen. Kysymys kuuluukin, missä viipyy henkilöstöhallinnon Bordi!”
Rambollin selvitys on hyvä esimerkki talokohtaisen, lähellä henkilöstöä toimivan henkilöstöjärjestön voimasta ja siitä, että ongelmista kannattaa kertoa henkilöstön edustajille. Niin voi saada aikaan muutoksia.
”Kentän viestit ja palaute ovat meille elintärkeä osviitta työssämme”, Parikka muistuttaa.
2. UHVYn 50-vuotishistoria: ”Olemme saaneet kaikki tavoitteemme läpi”
Koronavuoden 2020 varjossa UHVY täytti puoli vuosisataa. Tätä kirjoittaessa syntymäpäiväjuhlat ovat edelleen pitämättä, mutta viime syksynä julkaistiin historioitsija Marko Paavilaisen kirjoittama UHVYn historia.
”Se muistuttaa, mitä kaikkea UHVY on saanut aikaiseksi ja mikä kaikki on mahdollista. UHVY on saanut ennen pitkää läpi kaiken, mitä se on ryhtynyt ajamaan”, Parikka huomauttaa.
”Samalla historiikki osoittaa, miten tärkeää pitkäjänteisyys on. Ei kannata antaa periksi vaan mennä aina päättäväisesti eteenpäin.” Never give up, onkin UHVYn konkareiden iskulause, jonka Parikka oppi 1970-luvun edeltäjiltään.
Suomessa ollaan huolissaan siitä, etteivät nuoret enää kiinnostu ay-toiminnasta. Parikka on toiveikas. Hän on lukenut tarkasti Financial Timesinsa, jota Parikka kutsuu leikkisästi raamatukseen. Siellä seurataan tarkkaan ammattiyhdistystoiminnan kehitystä. Muun muassa hiljan ilmestyi artikkeli brittinuorista ja ay-liikkeestä.
”Britanniassa ja Yhdysvalloissa nuoret ovat selvästi tajuamassa, ettei heidän kannata jättäytyä työnantajan vietäväksi. Liittojen kautta voi edistää palkka-asioita ja työhyvinvointia. Kun mennään yhdessä, mahdollisuudet paranevat.”
3. Akavan jäsenyys: ”Meille löytyi henkinen koti”
Parikan aikana UHVY siirtyi Pardiasta Akavan jäseneksi.
”Akavasta löysimme oikean viiteryhmän meille. Olemme saaneet sieltä erilaisen perustan toiminnallemme ja vahvaa tukea paitsi Akavasta, myös Jukosta. Juuri Juko alkoi ihmetellä New Yorkin häirintätapausten alla, mitä teillä siellä oikein tapahtuu. Jukosta saimme selkänojan Rambollin selvityksen teettämiselle. Ilman muualta yhteiskunnasta tullutta impulssia selvitystä ei olisi koskaan tehty.”
Vielä Parikka jää kaipaamaan lähentymistä talon toisen työntekijäjärjestön, UH Akavan kanssa. UHVYn ehdoton valtti on talokohtaisuus: UM:ssä kiinnitytään taloon, ei tutkintoon kuten tutkintoliitoissa, joita sisarjärjestömme edustaa edes olematta Akavan varsinainen jäsen. Juuri talokohtainen asiantuntemus on oman järjestön valtti, ei se, mikä tutkinto kullakin on takataskussa ja sen mukainen edunvalvonta.
”Olisi hienoa löytää yhtenäisyys sisarjärjestön kanssa. Se on vielä edessä. Minulla oli visio siitä, mutta aika ei riittänyt.”
Tiukimmat paikat ja surkeimmat kokemukset
1. Konsulipäällikkö Tuomisen tapaus: ”Se oli täydellinen arvokriisi”
Jokainen törmää urallaan tapauksiin, joihin ei koskaan uskoisi törmäävänsä. Parikan puheenjohtajuuskaudella se oli konsulipäällikkö Pasi Tuomisen tapaus, josta kehkeytyi tapaus Pekka Haavisto.
”Se oli täydellinen arvokriisi. Rimanalitus, jossa pettivät sekä virkamiesjohdon että poliittisen johdon arvot,” Parikka sivaltaa.
”On aivan poikkeuksellista, että eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa ulkoministerin toimineen lainvastaisesti, ja että oikeuskanslerilta tulee moitteet virkamiesjohdon toiminnasta tai että entiset valtiosihteerit puuttuvat asiaan mielipidekirjoituksella Helsingin Sanomissa.”
Parikka arvioi, että tapaus jätti UM:ään haavan, joka paranee vain ajan kanssa ja lopulta ihmisten vaihtuessa.
”En olisi uskonut, että vastaavaa joutuu meidän talossamme näkemään.”
2. Talon olosuhteet: Ulkopuolisten pitäisi tarkistaa toiminta
Kevään ajankohtaiset puheenaiheet, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen johdon toiminta, ovat nostattaneet myös Parikan kulmia.
”VTV ei tarkista UM:ää, eikä kukaan mukaan ulkopuolinen. Se on käsittämätöntä.”
Parikan mielestä myös UM:ssä pitäisi siirtyä sisäisestä toiminnan tarkastuksesta ulkopuolisen tahon tekemään riippumattomaan tarkastukseen.
”Omien tekemä sisäinen tarkastus ei ole uskottavaa. On myös ajan hengen mukaista, että tilanne muuttuu, ja muutos tarvittaisiin uskottavuuden nimissä nopeasti.”
Nyt kun Parikan kausi UHVYssä kääntyy loppuun, Merikasarmin remontti alkaa olla valmis. Parikka oli ensimmäisten joukossa muuttamassa uusiin tiloihin. UHVY on koko ajan puhunut kustannustehokkaasti muuntokelpoisten tilojen ja työrauhan mahdollisuuksien puolesta.
”Uudistus ei ole oikein mennyt kohdilleen. Tilat ovat hienot, mutta ihmiset kaipaavat yksilöllisen työn tiloja, joita ei ole tarpeeksi. Niihin eivät riitä kirjastomaiset hiljaisen työn yhteistilat, sillä niin moni työtehtävä hoidetaan kuitenkin Teamsissa tai Skypessä äänekkäästi puhuen. Joskus aikoinaan minullakin oli oma työhuone, jossa oli oikein sohva. Sitä en kaipaa, mutta ihminen tarvitsee ja ansaitsee oman tilan – ja siihen äänieristyksen. Ei se koppi montaa neliötä vie.”
3. Muutosvastarinta: ”Vanha hyvä seuraa kyllä mukana”
Yhden linnun laulu on tuttu kaikille työelämässä mukana oleville. Se on muutosvastarinta.
”Suurin este uudistuksille on muutosvastarinta, joka koskee kaikkia osapuolia: niin työntekijöitä kuin hallintoa ja talon johtoa. Ei uskalleta nähdä muutoksen mahdollisuuksia.”
Muutosvastarinta on luonnollinen reaktio ja asunee jossain tilanteessa jokaisessa ihmisessä, enemmän tai vähemmän.
”Ehkä meillä syynä on se, että työmme olosuhteet muokkaavat epävarmuutta koko ajan. Olemme niin liikkuvaisia ministeriön ja edustustojen välillä, että emme haluaisi minkään muun muuttuvan”, Parikka pohtii.
”Silti pitäisi voida nähdä muutosten mahdollisuus. Esimerkiksi nyt asiantuntijaurapolun luomisessa, UE-korvausjärjestelmän uudistamisessa ja paneeli- ja pisteytysjärjestelmän luomisessa on mielettömät mahdollisuudet! Muutos ei tarkoita, että vanha hyvä katoaa. Uskallus, rohkeus ja innovatiivisuus ovat muutoksen avaimia. Nyt on tärkeää viestiä, että vanhan hyviä ja toimivia elementtejä ei ole tarkoitus kaataa, vaan rakentaa sen päälle uusia mahdollisuuksia, uutta tulevaisuutta.”
Juha Parikka
- UHVY ry:n puheenjohtaja 2016–2021.
- Aiempia tehtäviä UHVYssä: Varapuheenjohtaja 2015.
- Työtehtävä: Vt. Political Counselor, suurlähetystö Washingtonissa, elokuu 2021– . Edellinen tehtävä tiiminvetäjä Eurooppa-osaston Länsi-Euroopan yksikössä 2014-2021.
- Asemapaikkoja UM:ssä: Suomen Australian ja Uuden-Seelannin suurlähetystö Canberrassa (2010–2014) sekä suurlähetystöt Tukholmassa (1989–1993) ja Pariisissa (1998–2003). Toiminut pitkään myös Suomi-promootion päällikkönä (2003–2010).
- Ulkoministeriöön 1985, Kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku 14:n kautta.
- UM-Golf ry:n puheenjohtaja (1996–1998)
- Koulutus: FM historian alalta, Helsingin yliopisto. Jatko-opintoja Ranskassa.
- Aiempia tehtäviä: taloustoimittaja Uudessa Suomessa ja assistentti Helsingin yliopiston Historian tutkimus- ja dokumentaatiolaitoksella.
- Perhe: puoliso ja kaksi lasta. Asuu Helsingissä, jossa aikoo jatkossakin toimia Tammisaloseura ry:n puheenjohtajana.
