Takanamme on poikkeuksellinen kevät eikä ole liioittelua todeta, että edessämme siintää uudenlainen tulevaisuus. Syksyn mittaan olemme palaamassa läsnätyöhön, mutta koronakriisi on muuttanut monta asiaa pysyvästi. Läsnätyöhön paluu ei tarkoita, että sujahdamme takaisin koronaa edeltäneisiin työtapoihin.
Henkilöstömme jaksaminen on ollut koetuksella, mutta olemme pärjänneet hyvin ja selviämässä yli pahimman. Tästä kiitos kuuluu meille kaikille – unohtamatta talon johtoa, hallintoa ja valmiustoimintaa ansiokkaasti johtaneita.
Hallinnon tuore selvitys edustustojen toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä oli kiinnostavaa luettavaa. Toivomme UHVYssä, että se jaettaisiin koko henkilökunnalle.
Olemme selvinneet, vaikka joissakin toimipisteissämme koronan vaikutus on ollut lamaannuttava. Arviomme mukaan hallinnon edellytykset paneutua ja puuttua kipupisteisiin ovat kuitenkin hyvät. Johtopäätös on selkeä: mitä paremmin edustusto on resursoitu, sitä paremmat ovat olleet sen mahdollisuudet selviytyä tehtävistään. Jatkoa ajatellen edustustojen voimavarat ovat ratkaisevan tärkeitä, ja asia on pidettävä mielessä tarkasti. Kriisi on osoittanut, että liian ohuesti miehitetyt ja vähäisillä suhteellisilla määrärahoilla toimivat edustustot ovat liian haavoittuvaisia, eikä sellaisia tulisi pitää auki tai perustaa. Ministeriön ja ulkopoliittisen johdon tuleekin pohtia rajallisten voimavarojen parempaa kohdentamista edustustojen poliittisten, taloudellisten, kaupallisten, maakuva- sekä konsulitehtävien ristipaineessa.
Paikkariippumaton työ lisääntyy
Media pursuaa juttuja etätyön ihanuudesta ja kurjuudesta ja vinkkejä siitä selviytymiseen. Meillä jokaisella on oma suhteemme etätyöhön. Yksi tykkää, toinen ei.
Selvää on, että tulevaisuudessa työn tekemisen normit muuttuvat radikaalisti. Oman arvioni mukaan keskeisimmäksi ja myös tuloksellisimmaksi työnteon muodoksi nousee paikkariippumattomuus. Koronan jälkeisessä maailmassa työn tekemisen paikalla on vain vähäinen merkitys, ja koti ja konttori ovat vain esimerkkejä paikoista, joissa työt tehdään.
Myös ihmisten tavoitettavuus on muuttunut, kun on tullut tavaksi osallistua kokoukseen mistä päin maailmaa tahansa ja pitää videoesitelmä tai -puhe vaikka Buenos Airesista käsin tuhansiin eri osoitteisiin hajautuneelle yleisölle. Hyvä esimerkki on hiljattain Teamsilla pidetty UHVY-luento, jossa yksinpurjehtija Tapio Lehtinen kertoi kokemuksistaan ”etätöistään” maailman merillä. Tapion esitys saavutti iloksemme reilusti yli sata kuulijaa, kun normaalisti vastaavat tilaisuudet houkuttelevat paikalle vain muutaman kymmenen innokkainta.
Toinen hyvä esimerkki ovat hallinnon toteuttamat, suuren suosion saaneet edustustojen kyselytunnit, joihin on osallistuttu innokkaasti ja jotka ovat saaneet paljon kiitosta edustustojen henkilökunnilta.
Suomeen palatessa karanteeni ei syö lomaa
Käytännön korona-asioita on kevään aikana hoidettu kerran viikossa pidetyissä ylimääräisissä YT-johtokunnan kokouksissa. Työ on ollut intensiivistä, mikä ei ole välttämättä näkynyt jäsenistölle.
Ilman jäsentemme aktiivisuutta emme olisi voineet tunnistaa ja tarttua oikeisiin ongelmiin. Lämmin kiitos siis jäsenille, joilta on tullut huomattavan paljon yhteydenottoja erilaisiin koronaan liittyvissä asioissa. Monia on huolettanut erityisesti henkilökunnan jaksaminen.
Olemme ennen kaikkea neuvotelleet hallinnon kanssa ohjeistuksista eri tilanteisiin ja varmistaneet, että kaikki toimii virkaehtosopimuksen mukaisesti poikkeustilanteesta huolimatta.
Meille on syntynyt käsitys, että hallinto on kuunnellut henkilöstöjärjestöjä ja ottanut näkökulmiamme huomioon aidosti, mikä on erinomainen asia. Uskomme, että tällaisella molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvalla yhteistyöllä on hyvä tulevaisuus talomme kehittämisessä. Haluan esittää siitä kiitokseni hallintojohtaja Pirjo Tulokkaalle, henkilöstöjohtaja Jyri Järviaholle sekä työhyvinvointiyksikön päällikölle Christian Lindholmille.
Esillä ovat olleet ylityöt ja varallaolomääräykset, lomat ja kotilomamatkat, syksyn siirtokierros sekä muita ohjeistuksia. Käytännön esimerkkinä todettakoon, että esimerkiksi karenssin osalta hallinnon tulkinta oli aluksi, että Suomeen palattaessa kahden viikon karanteeni olisi lomaa, mutta UHVY sai käännettyä sen mahdollisuudeksi työskennellä etänä. Se olikin oikea ratkaisu jaksamisen näkökulmasta. Toinen esimerkki on varallaolosta, jota joissakin edustustoissa yritettiin saattaa koskemaan koko lähetettyä henkilökuntaa ilman korvauksia 24/7.
UHVYn nettisivuilla on muuten pääluottamusmies Kari Lehtosen videoitu kiitosviesti jäsenistöltä saadusta palautteesta, käykääpä katsomassa!
Puolisoiden asema ja korvaukset kuntoon
Koronakriisistä huolimatta käyntiin on lähtenyt kaksi vahvaa ja erittäin tärkeää uudistusta. Molemmat ovat jo pitkään olleet UHVYn tavoitteena. Kyseessä ovat UE-korvausuudistus sekä asiantuntijaurapolun luominen. Molemmissa yhteistyö hallinnon kanssa on käynnistynyt rakentavasti. Intressimme ovat yhteneväiset, ja niistä päällimmäisenä huolenaiheena on rotaation toimivuus. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on pitkäjänteinen työ, jossa ei ole jaossa pikavoittoja.
UE-korvauksissa UHVYn keskeisin tavoite on taata edustustoissa palvelemisen taloudellinen mielekkyys ja uudistaa nykyistä järjestelmää niin, että se palkitsee ja edistää siirtohalukkuutta. Kaikki korvauslajit tulisi käydä läpi, mutta se ei riitä, sillä puolisoiden asema on saatava kokonaistarkasteluun.
Puolisoiden osittaista, aikanaan suurena voittona saavutettua lakisääteistä eläkekompensaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa parempaan suuntaan. Uusi hallintomalli astuu voimaan 1.1.2021. UHVY kannattaa ja tukee esitystä ja pitää sitä merkittävänä edistysaskeleena ulkoasiainhallinnon puolisoiden aseman kohentamisessa vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Puolisoiden eläketurvan parantaminen myös lisää ulkoasiainhallinnon kiinnostavuutta ja vetovoimaa työpaikkana, jonka korvauskäytännöt mahdollistavat puolisoiden siirtymisen virkamiehen mukana Suomen ja asemamaiden välillä.
Jatkossa on selvitettävä, millä tavoin puolison palkasta ja omasta työurasta luopumisen menetyksiä voidaan kompensoida. Normaalin 40-vuotisen virkamiehen työuran aikana noin 20 vuotta kuluu ulkomaanedustuksessa. Tämä aika on asemamaahan siirtyvälle puolisolle lähtökohtaisesti palkatonta (ns. puolisokorotus ei ole puolisolle suunnattua palkkarahaa) ja ajalta kertyy nyt tämän kyseessä olevankin uudistuksen kautta vain osittainen eläkekorvaus – puhumattakaan siitä, ettei työuran menetystä voida nykymenetelmin millään lailla korvata. Puolison siirtymisen virkamiehen mukana ulkomaanedustukseen tulisikin kaikilta lisäkuluiltaan tulla kiinteäksi ja täysimääräiseksi osaksi uudistamisen ja modernisoinnin kohteena olevaa UE-korvausjärjestelmää. Oma ulottuvuutensa on kahdenväliset sopimukset puolisoiden työlupaoikeuksista, joihin tulisi panostaa nykyistä enemmän.
Asiantuntijauraa rakentamassa
Asiantuntijauran kehitystyön tavoitteena on, että se päättyy perustetun työryhmän mietintöön ensi vuoden kesään mennessä. Muutama kokous on jo pidetty ja lähetekeskustelu AVS-PALin johdolla käyty.
Tavoitteena on luoda erityisvirkamiehille tasavertainen urapolku, jossa osaaminen ja meriitit huomioitaisiin nykyistä paremmin. Erityisen tärkeää on, että nykyinen läpinäkymättömyys vaihtuu avoimuudeksi, jossa valintaperusteet, kriteerit ja siirtyminen ura-alueiden välillä olisivat selkeät. Harkittavaksi tulee niin sanotun kakkos-kavakun järjestäminen puolustushallinnon esimerkkien mukaan. On erittäin tärkeää, että asiantuntijaura on auki sekä hallintouralaisille että diplomaattiuran virkamiehille, jotka eivät enää halua olla rotaatiojärjestelmässä mukana.
Aina yhtä kiinnostavista ja mieliä kuohuttavista titteleistäkin on tulossa ehdotus, jossa nykyiset täysin vanhentuneet tarkastajan ja ylitarkastajan nimikkeet korvattaisiin uudella kolmiportaisella nimikkeistöllä.
Muunneltavat tilat Merikasarmille
Toimitilahanke on muuttamassa muotoaan koronan vuoksi.
Punnittavaksi tulee, onko järkevää ahtaa ihmisiä liian lähekkäin ja mikä on onnistunut ratkaisu seuraavien pandemioiden varalta. Selvää on, etteivät koronaa edeltäneet monitilasuunnitelmat sellaisenaan ole enää kovinkaan toimivia.
Asia on kovin ajankohtainen Merikasarmilla, jos puhutaan hajaryhmitysten tarpeesta ja vain joka toisen työpisteen käytöstä. UHVY on pitkään tähdentänyt, että uuden Merikasarmin tilojen tulisi olla helposti ja kustannustehokkaasti muutettavissa tarpeen niin vaatiessa. Järkevää olisi myös Kanavakadun pressitalosta kiinnipitäminen.
Kiitokset lähteville hallituksen jäsenille
Normaaliin tapaan UHVYn hallitus muuttuu syksyn siirtokierroksen myötä. Varapuheenjohtajamme Jan Koivu lähtee Lusakaan, varapääluottamusmiehemme ja taloudenhoitajamme Hanna-Liisa Peltoniemi Brysseliin ensimmäisenä EU:n ulkosuhdehallintoon sekondeerattuna hallintouralaisena, diplomaattiuraa edustavat Sari Uusi-Rauva Dar es Salamiin ja Tomi Lounio Bogotaan sekä hallituksemme kuopus Leena Mahr Maputoon. Hallintouraa jo vuodesta 2012 edustanut Taina Karpenko puolestaan siirtyy Ottawaan.
Haluan lausua Janille, Hanna-Liisalle, Sarille, Tomille, Tainalle ja Leenalle lämpimän kiitoksen peräänantamattomasta ja ansioituneesta työstä koko UHVYn jäsenkunnan puolesta!
Samalla toivotan jäsenillemme ja koko UM:n ja UE:n väelle erinomaista kesäkautta sekä rentouttavia lomahetkiä, joista toivon mukaan kaikki pääsevät nauttimaan joko kotimaan kamaralla tai muualla, sinisten järvien, meren tai muuten kauniiden maisemien äärellä.
Hyvää kesää!
Juha Parikka
Puheenjohtaja
UHVY ry 50 vuotta
