Vuonna 1970 perustettu UHVY on saanut paljon aikaan ulkoasiainhallinnon työolojen parantamisessa. ”UHVY on käytännön esimerkki siitä, että olemme yhdessä niin paljon enemmän. Joukkovoimalla on yhä merkitystä”, sanoo entinen puheenjohtajamme Juha Parikka.
Työolojen epäkohdat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa, mutta tasa-arvoinen työelämä on ollut aina kehitystavoitteena. 1970-luvulla nainen komennettiin ulkomaanedustosta takaisin kotimaahan, jos hän meni naimisiin ulkomaalaisen kanssa tai jos hän tuli raskaaksi. UHVYn vaikutuksella tämä epäkohta korjattiin.
Häirinnän kitkeminen ulkoministeriöstä alkoi, kun UHVY nosti voimakkaasti asian julkisuuteen vuonna 2018. Keväällä 2019 UM teetti ulkopuolisella konsultilla selvityksen häirinnästä. Selvitys toi 30 kehitysehdotusta, joista useimmat olivat UHVYn jo aiemmin esille nostamia. Lue koko raportti UM:n sivuilta.
”Uusimpana esimerkkinä UHVYn saavutuksista voisi mainita päivähoitokorvauksen. Jos ulkomailla työskentelevällä on päivähoitoikäinen lapsi, työntekijän on pitänyt itse maksaa hoitokustannukset. Se ei ole reilua. Kulut voivat olla 30 000–50 000 euroa vuodessa. Hallituksemme jäsen teki suuren taustatyön selvittäessään epäkohtaa. Korvaus toteutuu vuodesta 2020 alkaen”, Juha Parikka kertoo.
Työntekijät, joiden perheessä on pieniä lapsia, eivät ole useinkaan voineet mennä töihin tällaisiin kalliisiin maihin päivähoitokustannusten takia.
”Lähtökohtamme on, että muualla työskentelevien pitää olla samalla viivalla Helsingissä työskentelevien kanssa. Vuodesta 2020 alkaen työntekijä maksaa kustannuksista vain omavastuun, joka on sama kuin hän maksaisi päivähoidosta Helsingissä. Saimme tämän muutoksen aikaan JUKOn asiantuntemuksen avulla”, Parikka kertoo.
Lisää saavutuksista kerrotaan UHVYn historiikissa, jota tekee parhaillaan filosofian tohtori, dosentti Marko Paavilainen. Historiateos julkaistaan keväällä 2020, mutta tässä hieman jo esimakua saavutusten virstanpylväistä:
2000-luku
• Tasa-arvokysymysten edistäminen. Raskaaksi tullutta virkailijaa ei enää kotiutettu ulkomailta takaisin ministeriöön
• Uuden palkkausjärjestelmän aikaansaaminen
• Päätoimisen pääluottamusmiehen saaminen
• UE-korvausuudistus tasa-arvoisti korvauksia eri henkilöstöryhmien välillä
• Työsuhdematkalippu
• Työaikapankin käyttöönotto
• Työhyvinvoinnin edistäminen
• Yhteistoiminnan edistäminen mm. Kytke-koulutuksen avulla
• Henkilöstökoordinaattorien saaminen mukaan muutoksissa (mm. organisaatiomuutokset).
1990-luku
• Virkamiesten oikeudenmukaisen kohtelun, avoimuuden, tasa-arvon ja tasavertaisuuden edistäminen.
• Naisvirkailijoille sallittiin ulkomaalaiset aviopuolisot – avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei johtanut enää takaisinkutsuun UE:sta
• Kaikkien ura-alueiden virkamiesten puolisot saatiin tasa-arvoisiksi
• Uusi palkkausjärjestelmä
• Henkilöstön nouseminen ratkaisevaan asemaan UH:n kehittämisessä
• Esimies-alaiskeskustelujen läpiajaminen, esimiesten arviointi¬koulutus
• Johtamiskoulutuksen läpimeno UHVYn aloitteesta
• Luottamusmiessopimus ja luottamusmiestoiminnan kehittäminen
• Henkilöstön edustaja UM:n johtoryhmään
1980-luku
• UE-korvausuudistus toi tasa-arvon työntekijöiden puolisoiden korvauksiin ja nosti huimasti muiden kuin suurlähettilästason UE-korvauksia.
• Paljon työtä virkarakenteen parantamiseksi, rekrytointipalkkojen lisäämiseksi ja erityisesti lähetystöneuvostason virkojen lisäämiseksi.
• UHVYn aseman vakiinnuttaminen todellisena ay-liikkeenä ja koko henkilöstön edustajana.
1970-luku
• Ulkomaanedustuksen siirtyminen virkaehtosopimusjärjestelmän piiriin.
• Yhtenäisuran ja yhtenäisen virkajärjestelmän luominen.
• Koko hallinnonalaa, mutta erityisesti ulkomaanedustusta koskevan korvausjärjestelmän toteuttaminen. Se sisälsi esimerkiksi asettautumis- ja varustautumiskorvauksen kaikille lähetetyille, ei vain päälliköille.
• Kokonaisvaltainen huolehtiminen kaikkien henkilöstöryhmien asioista ulkoasiainhallinnossa