Hyvät UHVYn jäsenet,
UHVYn vuosikokouksessa toukokuun lopulla valittiin uusi hallitus, olemme saaneet neljä uutta pätevää jäsentä joukkoomme: diplomaattiuraa uudessa hallituksessamme edustaa Marko Laine ja Petri Salo sekä hallintouraa Miia Haavisto-Koskinen ja Leena Mahr.
Samalla kiitämme lämpimästi ulkomaanedustukseen siirtyviä tai muuten hallituksen jättäviä Ari Mäkeä, Titta Majaa, Matti Keppoa, Sauli Leppästä, Anne Ben Ammaria sekä Eeva Helmistä, joka toimi ansiokkaasti myös taloudenhoitajanamme. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat varapuheenjohtajat Marika Knaapila-Navarrete ja Jan Koivu sekä jäseninä Sari Uusi-Rauva, Timo Täyrynen, Taina Karpenko, Tiina Kuntsi, Petri Wanner ja Riitta Schneider. Omalta osaltani minulla on ilo kiittää jäsenistöämme luottamuksesta uudelleenvalinnastani toiselle kaksivuotiselle puheenjohtajakaudelle 2019–2021.
Ensi vuonna UHVY juhlii 50-vuotista taivaltaan ulkoasiainhallinnon henkilöstön edunvalvojana. Juhlimme täysiä vuosiamme 20.5.2020 ravintola Pörssissä Helsingissä alkaen klo 18. Tämä tapahtuu keskiviikkona helatorstaipyhän aattona. Laittakaa ajankohta tiivisti kalentereihinne!
Tiedossa ovat mukavat juhlat sekä 50-vuotishistoriateoksemme julkistaminen. Dosentti Marko Paavilaisen tutkimustyö on edennyt aikataulussaan. Historiatoimikunnassa lukemamme ja keskustelemamme perusteella tiedossa on mitä mielenkiintoisin, jopa herkullinen teos, joka valaisee UM:n henkilökunnan kehitystä eri näkökulmista menneiden vuosikymmenien varrella. Itse en suorastaan malta odottaa, että saan valmiin kirjan käteeni! Yhtenä selkeänä tutkimustuloksena on nähtävissä jo nyt se, etteivät edunvalvontamme perusteet ole paljoakaan muuttuneet sitten perustamisvuotemme 1970. Välistä tuntuu siltä, että 1970-luvun suurimmat kiistakapulat, kuten otsikkoihin näyttävästi nousseet ”Pariisin parkettien kopina” tai ”Bonnin rähinä”, tuntuvat vieläkin neuvotellessamme talomme johdon ja hallinnon kanssa, kun juuri mikään perusasetelmassa ei ole muuttunut.
Rambollin häirintäselvityksen julkistaminen oli kuluneen kevään merkityksellinen saavutus – ja myös etappi häirinnän kitkemisessä UH:sta.
Selvitys oli perusteellinen ja Ramboll teki hyvää, ammattimaista työtä. Tekijät määrittelivät kuusi osa-aluetta, jotka edellyttävät kehittämistä ja toimenpiteitä. Suositukset, joita oli peräti 30 kpl, sisälsivät paljon sellaista, joihin UHVY on jo vuosia pyrkinyt saamaan muutosta. Hyvä, että nämä asiat tulevat vihdoin pinnalle ja esiin sekä myös tehokkaaseen käsittelyyn.
UHVY pitää selvityksen toimenpidesuosituksia oikeansuuntaisina, mutta jatko on kiinni niiden siirtämisestä käytännön – ja käytäviemme – elämään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tässä toteuttamisen päävastuu on UM:n virkamiesjohdon harteilla.
Oli tärkeää havaita, että selvityksen mukaan UM tarvitsee parempaa johtamista, avoimet nimityskäytännöt ja nykyistä selkeämmät häirinnän selvittämisen prosessit. Olisi myös erittäin tärkeää toteuttaa selvitystyön suositus siitä, että UM:n henkilöstöhallintoon saadaan ammattilaisia, jotka eivät itse kuulu siirtojärjestelmään ministeriön ja suurlähetystöjen välillä. Nimenomaan sitä henkilökuntamme odottaa innokkaasti.
Kiitämme niitä kaikkiaan 555 um:läistä, jotka antoivat panoksensa häirintäselvityksen tekemiseen. UM tarvitsee positiivisen toimintakulttuurimuutoksen, jottei nykyisenkaltaista kasvualustaa häirinnälle enää olisi.
Selvittäjät totesivat myös, että Akavalaisten henkilöstöjärjestöjemme ja työnantajan vuoropuhelua ja sen tapoja tulisi syventää sekä yhteisistä pelisäännöistä olisi sovittava. Tämä sopii UHVYlle. UHVYn toimijoiden tehtävä ei ole henkilökohtainen, vaan heidän tehtävänään on toimia jäsenistön äänenä. Toivommekin, että työnantajapuolen syytökset henkilöstöjärjestön edustajia ja pääluottamusmiehiä kohtaan häirintäasioissa ovat viimeinkin siirtymässä historiaan ja päästään oikeasti rakentavaan yhteistyöhön. Tämä onkinosittain käynnistynyt hallinnon kanssa, sillä tähänastiset keskustelut ovat olleet rakentavia ja voimakkaasti eteenpäinpyrkiviä molemminpuolisesti. Arviomme on, että hallinnossakin halutaan päästä siitä ahdingosta, johon talomme häirintäasioissa oli päässyt ajautumaan.
Yksi talomme keskeisiä ongelmia on ollut siirto- ja valintakriteerien avoimuuden puute. UHVY tulee pitämään asiaa esillä, kunnes – ennen pitkää – jätämme vanhat epäluottamusta aiheuttavat opaakit menetelmät ja siirrymme nykyaikaiseen paneeli- ja pisteytysjärjestelmään. Hallinto ja Avain-ryhmä ovat pilottihankkeena ansiokkaasti pyrkineet avaamaan valintaprosessejaan henkilöstöjärjestöihin päin. Edustajiamme on kutsuttu seuraamaan niin yp-haastatteluja, avain-haastatteluja kuin siirtosuunnittelun ”lakanoitakin”, mutta se ei ole se mitä henkilöstön parissa oikeasti halutaan. Oleellista ei ole se, mitä järjestöt luottamuksellisesti esimerkiksi yp- tai edustustonpäällikköhauista tietävät, vaan se mitä hakijat ja muu henkilökunta niistä tietävät ja saavat kuulla avoimesti sekä etu- että jälkikäteen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että valintojen, ts. kunkin haun, kriteeristö tulisi avoimesti määritellä ml. ne tekijät, jotka pisteytetään. Short-listauksen periaatteiden tulee pohjautuapisteytykseen. On myös luotava haastattelusetti, joka on perustaltaan sama kaikille sekä muodostaa paneeli, joka yhdellä koostumuksella suorittaa haastattelut. Tämän jälkeen paneelin jäsenten kesken määritellään ne lopulliset valintakriteerit, joille ratkaisevat painopisteet ko. haussa asetetaan. Prosessin seurauksena paneeli tekee Avain-ryhmälle esityksen 2-3 parhaasta arvioidusta ko. tehtävään ilmoittautuneista, minkä kokonaistarkastelun jälkeen esitys viedään eteenpäin poliittiselle taholle. UHVYn ei juuri ole mielekästä osallistua vanhanmalliseen hakuprosessiin tarkkailijana, ns. ”äänettömänä yhtiömiehenä”, kun sitä kautta pyritään legitimoimaan nykyiset toimintatavat. Tunnemme ko. prosessin vahvuudet ja heikkoudet, eikä meillä (tai laajemmin henkilökunnalla) ole luottamusta siihen, että tällä vanhalla menetelmällä enää saadaan sopivimmat ja pätevimmät kandidaatit esille.
Tärkeää on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännän noudattaminen, josta aivan viime aikoina on saatu huolestuttavia tietoja esimerkiksi erään Avain-tehtävän hakuprosessin kohdalla. Parhaillaan selvitämme mahdollisuuksia edetä asiassa laillisuusvalvonnan piiriin. UHVY ei haluaisi tällaisia prosesseja nostaa, mutta jos hallinto pitää kiinni menettelytavoistaan, niin vaihtoehtoja ei ole. Olenkin useassa eri yhteydessä joutunut toteamaan, että hallinnon epäonnistuessa, sen vääristä prosesseista joudutaan aivan liian usein lukemaan joko oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin tai median reaktioista. Talon johto ei myöskään henkilövalinnoissa voi vetäytyä ”käyttö rajoitettu” tai ”yksityistä koskeva” määrittelyjen taakse ilman ko. leimojen oikeutettua käyttöä.
Mitä tulee hallituksenvaihdoksen aiheuttamaan viivästykseen hallintojohtajan haussa, UHVY on esittänyt talon johdolle paneeli- ja pistetysjärjestelmän käyttöönottoa parhaan mahdollisen ja kyvykkäimmän kandidaatin nimittämiseksi ko. virkaan. Saamamme palautteen perusteella ehdotuksellamme on laaja tuki UH:n henkilökunnassa.
Heinäkuun alusta Suomi on ottamassa EU:n johtamisen harteilleen jo kolmatta kertaa. EU-puheenjohtajuuden luonne on muuttunut sitten 1999, jolloin uuden vuosituhannenkynnyksellä ensimmäistä kertaa historiassamme olimme Euroopan johtajavaltio. Silloin, kuten myös nyt, UM:llä ja erityisesti EU-edustustollamme, on keskeinen rooli onnistumisessa. Henkilökuntamme osaaminen on korkealla tasolla, joten uskon vakaasti, että UM tulee tälläkin kertaa selviämään tehtävästä kiitettävin arvosanoin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että jaksamiseen kiinnitetään täysimääräisesti sen ansaitsema huomio. Uupuneet virkamiehet eivät saa paljoa aikaiseksi, sen kokemus kertoo. Uupuminen vältetään hyvällä johtamisella ja myös itsekontrollilla. Meidän ei tule seurata sähköpostejamme yötä päivää, eikä meidän tulee tehdä töitä viikonloppuisin. Kenelläkään ei ole valtuuksia sitä myöskään edellyttää. Vain huonot johtajat piiskaavat väkeänsä 24/7. Hyvästä työstä tulee myös saada ansaittu korvaus. Puheenjohtajuutta ei tule hoitaa tuntisaldoja kerryttämällä, vaan asianmukaisilla ylityömääräyksillä on taattava työn sujuminen ja asiallisten rahallisten korvausten saanti niille, joille se kuuluu.
Näillä sanoin toivotan jäsenkunnallemme sekä muille UM:läisille erinomaista kesää sekä menestyksekästä alkavaa EU-puheenjohtajuutta!
17.6.2019
Juha Parikka
